Tehtaasta kasvoi suurempi kuin se olikaan. Lopulta sen autioista halleista kantautuva metakka peitti 864 kilometrin päässä olevan toisen tehtaan hiljaisen pihinän.
Niin valtavaksi paisui Kemijärven sellutehdas. Ja se varjo. Samainen kaukainen tehdas etelässä jäi Itä-Lappiin hyljätyn sellutehtaan piipun varjoon ihan kokonaan. Niin kävi, vaikka toinen tehdas oli kaukana, suurempi ja vaikka sillä oli vielä synkempi kohtalo.
Niin, eteläisen Kymenlaakson ympyräkaupungissa Haminassa sijaitsee muuan Summan kylä. Siellä on aina, lue: pitkään, seissyt uljaana elämäntuoksuinen paperitehdas, jonka Stora Enso päätti lopettaa samassa rytäkässä Kemijärven tehtaan kanssa.
Summassa potkut sai 450 työntekijää, Kemijärvellä 214.
Kun työnantaja härskisti lopettaa kannattavia tehtaita, ei sellaista pidäkään purematta niellä. Mutta miksi otsikoissa lukee aina Kemijärvi, ei koskaan Hamina?
Haminassa asuu kaksinkertaisesti ihmisiä Kemijärveen nähden, mutta myös potkut tulivat yli kaksinkertaiselle määrälle ihmisiä. Molemmissa kaupungeissa irtisanominen koski yli kahta prosenttia asukkaista.
Kemijärvi-ilmiötä eivät selitä myöskään aiemmat irtisanomiset. Kännykkälatureita valmistava Salcomp lähti kyllä Kiinaan 2004 jättäen 261 kemijärveläistä vaille töitä, mutta sellaista on tapahtunut Haminassakin.
Lähes yhtä aikaa paperitehtaan lakkautuksen kanssa lähti Haminan satamasta Steveco vieden 300 työpaikkaa.
Tietysti voisi ajatella, että kemijärveläisten on vaikea etsiä uutta työtä muuttamatta kauas, mutta ei sekään selitä ilmiötä. Kymenlaaksossa on sama tilanne: elinkeinoministeriön laskelmien mukaan työttömyys lisääntyy eniten Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa, siis Kymenlaaksossa.
Summan tehtaan lisäksi pörssiyhtiöt ovat lopettaneet maakunnasta Voikkaan paperitehtaan, josta jäi työttömäksi 575 henkilöä, ja yhden tehtaan Anjalasta. Töitä löytyisi Helsingistä tai Kiinasta.
Kissan kokoisiin Kemijärvi-otsikoihin on vain yksi syy: kemijärveläiset. He huutavat niin lujaa, ettei sitä voi olla kuulematta.
Syy ei edes ole mediassa. Haminan kaupunki ole yrittänyt pakkolunastaa Summan tehdasta eivätkä haminalaiset ole aloittaneet yhteistä massaliikettä ahdingossaan. He nostavat veroprosenttia ja lomauttavat kaupungin henkilöstöä, mutta niin ei saavuteta julkista myötätuntoa, päinvastoin.
Kemijärveläisten huuto alkoi jo, kun yöjunaa oltiin lakkauttamassa. Silloinkin unohdettiin muut linjat ja keskityttiin kemijärveläisiin, koska he olivat äänekkäimpiä.
Eikä siinä mitään pahaa ole, äänekkäin ja innokkain linnunpoika saa eniten ravintoa ja kasvaa lopulta komeimmaksi. Ilman nurinaa itäisistä kunnista, joihin kumpikin kuuluu, vietäisiin pian maantietkin.
aku.ahlholm@kaleva.fi
