Pöyry Forest Industry Consulting Oy:n johtava asiantuntija Timo Teräs yllättyi Stora Enson päätöksestä lopettaa Kemijärven sellutehdas. Hänen tietääkseen tehtaan kannattavuus on ollut vähintään siedettävällä tasolla ja parempi kuin monen kilpailijan.
"Eihän siitä ole kuin vuosi tai kaksi, kun Stora Enso investoi tehtaan tekniseen ylläpitoon. Se on hyvässä kunnossa, vaikka onkin aika vanha", Teräs totesi sellun kustannusrakennetta ruotineessa asiantuntijaseminaarissa Oulussa keskiviikkona.
Teräs muistutti, että mahdollisuudet lisätä hakkuita ovat suhteellisesti suurimmat Pohjois-Suomessa. Ulkopuolisena hän ei halunnut arvioida, millä perusteella Stora Enso ratkaisuunsa päätyi.
"Syitä on varmasti useita. Raaka-ainehuollossa tyypillisesti lähdetään yhtiön kokonaistaseesta."
"Puunsaantihuolet ja Venäjän puutullit varmasti vaikuttivat. Lisäksi pohjoisessa suojelupaineet ovat lykänneet hakkuita sellaisillakin alueilla, joilla ne periaatteessa ovat luvallisia."
Teräksen mielestä Kemijärven tehdas voisi olla kannattava ostos, jos kustannukset pysyvät kurissa. "Jos suurin ongelma on puuhuolto, niin myyntihalukkuutta tuskin löytyy. Stora Enson näkökulmasta kilpailu kalikoista vain koventuisi."
Metsäteollisuuden näkymiä helpottaisi, jos Venäjän puun vientitullit saataisiin edes pysymään nykytasolla. Jos näin ei tapahdu eikä varmuutta omien hakkuiden merkittävästä lisäyksestä löydy, niin useampikin suomalaistehdas voi olla uhattuna.
"Oma lisäys muuten olisi pitkälti havupuuta. Se ei kauhean hyvin sovellu Suomen paperintuotantorakenteeseen."
Teräksen mukaan euron nykykurssilla puun hinta on Suomessa lähellä maailman ennätystä ja palkkakustannukset tehtyä työtuntia kohden kilpailijoihin verrattuna korkeat.
Sellumarkkinat ovat tällä hetkellä tiukat erityisesti tuotantovaikeuksien takia. Raaka-ainepulaa ovat vaikeuttaneet muun muassa metsureiden lakko Kanadassa ja hakkuurajoitukset Indonesiassa.
Euron kurssi on vahvistunut tasolle, joka uhkaa heikentää koko Euroopan sellutehtaiden kilpailukykyä.
"Jos euro pysyy vahvana ja dollari heikkenee tai dollarihinta alkaa laskea, niin sellusta saatava tuotto euroina jää entistä alhaisemmaksi", Teräs tiivisti.
Tuotantokapasiteettia kyllä riittäisi kohta liiankin kanssa. Sellun hinnat voivat lähteä laskuun ja kilpailu kuidusta kiristyy. Talouskasvun ja paperin kulutuksen odotetaan hidastuvan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa 2008.
Joensuun yliopiston professori Matti Kärkkäinen vakuutti Metsäntutkimuslaitoksen metsäinventointien perusteella, että metsäteollisuudella on raaka-aineen puolesta hyvät näkymät. Suomessa on enemmän puuta ja se on järeämpää kuin koskaan sitten 1800-luvun alkupuolen.
Keskimääräinen hakkuukertymä viime vuosina on ollut 56 miljoonaa kuutiometriä. Kärkkäisen mukaan lailliset hakkuut voisivat olla vuodessa lähes 100 miljoonaa kuutiota ja kestävä hakkuutaso 72 miljoonaa kuutiota.
"Välitön lisäysmahdollisuus olisi 16 miljoonaa kuutiota, jos se vain saataisiin käyttöön. Työn, raaka-aineen ja energian hinta taas ovat omassa vallassamme."