Maaseutukuntien johtajat ovat miettineet päänsä puhki, miten pysäyttää ihmisten pako rintamaille. Vasta sen jälkeen on mietitty, miten kuntaan saataisiin paluumuuttajia. Niinpä kunnat tarjoavat kirjansa kunnassa pitäville opiskelijoille stipendejä ja antavat muuttajille asuntotontteja eurolla.
Vain harva kunta on havainnut, että tyhjilleen jääneissä rapistuneissa vuokrataloissa piilee ihmeen siemen. Kemijärvellä purkamisuhan alla olevia tyhjiä vuokrakerrostaloja on muutettu omaksi asunto-osakeyhtiöksi, remontoitu ja pantu asunnot myyntiin. Kysyntä on ollut niin vilkasta, että seuraavaksi remontoitavia asuntoja jonottaa jo 300 innokasta ostajaa.
Asuntojen kysyntä on ylittänyt odotukset. Kaikkein hurjinta on, että tulijat ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulta ja pääradan länsipuolelta. Asuntoja on ostettu kakkosasunnoiksi eli Lapin "lomamökeiksi". Eläkeläiset ja eläkkeelle jäävät taas ovat ostaneet niitä vakituisiksi asunnoiksi. He ovat myyneet entisen asuntonsa pääkaupunkiseudulla ja muuttaneet pysyvästi Kemijärvelle.
Kemijärven ihmeen takana ovat halvat hinnat, hyvät palvelut, Lapin luonto ja lähellä sijaitsevat monet hiihtokeskukset. Mallia ei siis voi tarjota patenttiratkaisuksi jokaiselle maaseutukunnalle, joka kärsii muuttotappiosta. Jotain Kemijärven ennakkoluulottomuudesta kuitenkin voidaan ottaa opiksi.
Kuntien kannattaa panostaa paluumuuttajiin ja mökkiläisiin. Eläkeläisiä voi muuttaa takaisin kotikonnuilleen pysyvästi, jos kunta pystyy tarjoamaan edes kohtuupalvelut. Kesäasukkaat eivät ole maan vaiva, vaan melkoinen tulonlähde, jos ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asunnolla olisi nykyistä helpompaa. Kaavoituksessakin mökkiläiset kannattaisi muistaa paremmin.