Kemijärven alkuperäisen kuhakannan elvytys käynnistyy istutuksin. Perjantaina veteen istutettiin noin 10 000 kuhanpoikasta. Kalat ovat Kemijärven omaa kuhakantaa, jota on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimana alettu viljellä. Viisivuotisessa hankkeessa apuna ovat paikalliset kalastajat.
Istutusten käynnistäminen on ollut hankalaa. Emokalojen pyytäminen ja niiden kuteminen oli vaikeaa Kemijärven poikkeuksellisten sää-, vesi- ja virtausolosuhteiden vuoksi.
- Kemijärven kuha kutee todennäköisesti etelän kantaa syvemmällä. Emokalojen nostaminen vedestä vaatiikin aikaa. Jos kalan ilmanpaine ei ehdi tasaantua, sen uimarakko voi puhjeta. Emokalat on pyydettävä mahdollisimman hyväkuntoisina, muistuttaa vesiviljelyn kehityspäällikkö Tapio Kiuru Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Kiurun mukaan Kemijärven juoksutukset ja veden voimakas virtaaminen emokalojen kutupaikoilla haastoivat myös työn onnistumista.
Uppsalan yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että Kemijärven kuha eroaa geneettisesti Suomen ja Ruotsin kuhakannoista. Kiurun mukaan pohjoiseen sopeutuneen kannan elvyttämisestä on hyötyä myös muille vesistöille.
- Viileään veteen sopeutunut kanta olisi hyvä vaihtoehto myös suurilla tekoaltailla, joilla näyttää olevan paineita istutuksiin, Kiuru arvioi.
Istutusten yhtenä tavoitteena onkin uuden kuhakannan tuominen alueen luonnonravintolammikkokasvattajien saataville.
Kemijärven alkuperäinen kuhakanta on voimakkaasti taantunut. Kiurun mukaan kuhakannan romahtamiseen ei löydy vain yhtä syytä.
- Sääolosuhteiden ja säännöstelyn aiheuttamat vedenpinnan vaihtelut saattavat tuoda haasteita kuhan lisääntymiselle. Tarkkaa syytä on kuitenkin mahdotonta sanoa, eikä asiasta löydy tutkimustuloksia.
Kuha on neljänneksi tärkein ammattikalastuksen kohde Suomen sisävesillä muikun, siian ja ahvenen jälkeen.