Keikat: Lava ei kes­tä­nyt Dream Thea­te­ria Oulussa – keikka pe­rut­tiin viime het­kel­lä tur­val­li­suus­syis­tä

Asuminen: Hiuk­ka­vaa­ra­lai­ses­sa pa­ri­ta­los­sa betoni yh­dis­tyy pas­tel­liin, moderni vin­ta­geen

Luitko jo tämän: Po­lii­si­par­tio törmäsi ja­lan­kul­ki­jaan suo­ja­tiel­lä, jonka vaa­ral­li­suus to­det­tiin jo vuosia sitten

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kemiin suun­ni­tel­laan kolmea jät­ti­ko­kois­ta ko­ne­sa­lia lou­hi­maan bit­coi­ne­ja

Ruotsalaisyhtiö KnCMiner suunnittelee kolmen suuren konesalin rakentamista Kemiin virtuaalivaluutta bitcoineja louhimaan.

KnCMiner rakensi pari vuotta sitten konesalin Ruotsin Bodeniin hylätyn sotilastukikohdan helikopterihalliin. Konesalin sisällä on hyllyjä, joilla on vieri vieressä huipputehokkaita prosessoreita.
KnCMiner rakensi pari vuotta sitten konesalin Ruotsin Bodeniin hylätyn sotilastukikohdan helikopterihalliin. Konesalin sisällä on hyllyjä, joilla on vieri vieressä huipputehokkaita prosessoreita.
Kuva: Katja Lehto

Ruotsalaisyhtiö KnCMiner suunnittelee kolmen suuren konesalin rakentamista Kemiin virtuaalivaluutta bitcoineja louhimaan.

Jos yhteensä yli 50 miljoonan euron investointi toteutuu täydessä laajuudessaan, nousee Perämeren rannalle ilmeisesti maan toiseksi suurin datakeskus Googlen Haminan-keskuksen jälkeen.

– We don´t build small, KnCMinerin toimitusjohtaja Sam Cole kehaisee Lännen Medialle.

Eli suomeksi: emme rakenna pientä.

KnCMiner on louhinut bitcoineja Pohjois-Ruotsin Bodenissa jo pari vuotta. Yhtiö rakensi sinne ensin 10 megawatin konesalin, joka täyttää kokonaisen 5 500 neliömetrin laajuisen helikopterihallin hylätyssä sotilastukikohdassa. Viime talvena se ilmoitti triplaavansa konesalinsa koon Bodenissa.

Nyt yhtiö aikoo edelleen triplata konesalikapasiteettinsa. Se suunnittelee kolmea 20 megawatin konesalia, mutta Suomeen. Syynä on Suomen sähkövero, jota alennettiin taannoin konesalien osalta juuri uusien investointien houkuttelemiseksi.

– Ruotsi ei tällä hetkellä myönnä vastaavaa alennusta. Jos myöntäisi, se olisi meille Suomea halvempi vaihtoehto, Cole sanoo.

KnCMiner ei ole vielä tehnyt päätöstä investoinnista. Myös Ruotsissa puhutaan sähköveron alentamisesta, ja lisäksi on vielä epävarmaa, millaiset kokonaiskustannukset konesalien rakentaminen Kemiin vaatisi. Sähkösyöppöjä datakeskuksia varten pitäisi rakentaa oma yhteys suoraan kantaverkkoon, mikä vaatisi isoa muuntamoinvestointia.

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen kertoo, että kaupunkikonserni tutkii nyt tosissaan, millaisen tarjouksen se voisi konesalien sijoituspaikasta tehdä. Yksi vaihtoehto olisi tehdä tarvittavat investoinnit pitemmällä tähtäimellä niin, että tavoitteena olisi laajempi datapuisto.

– Sinne voisi houkutella jatkossa myös muiden yritysten konesaleja, Nissinen sanoo.
Konesalien sijoituspaikaksi suunnitellaan Kemintullin uutta teollisuus- ja yritysaluetta kaupungin eteläpuolella.