Naturan täydennystä käsitellyt ministerityöryhmä ei päässyt keskiviikkona laajennetussa kokoonpanossaan sopuun Kemihaaran soiden liittämisestä Naturaan.
Sen sijaan ryhmä pääsi ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) mukaan yksimielisyyteen malmivarojen hyödyntämistä koskevista lausumista. Niitä sovelletaan Koitelaisen Natura-alueen laajennukseen sekä Paltamossa sijaitsevaan Natura-alueeseen. Molemmilla alueilla tai niiden lähistöllä on malmiesiintymiä, joiden hyödyntämiseen valtioneuvosto lausumien mukaan varautuu.
- Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti mahdolliseen kaivospiirin perustamiseen ottaen huomioon luonnonsuojelulain asiaa koskevat pykälät, kertoi Enestam lausumien sisällöstä.
Hallitus käy keskustelua Kemihaaran soista jälleen torstaina, jolloin Enestam vie ympäristöministeriön esityksen Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämisestä valtioneuvostoon.
Keskustassa on halukkuutta ottaa Kemihaaran suot esityksestä erilleen ja teettää pikaselvitys alueen merkityksestä luonnonsuojelulle. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ja alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) on määrä neuvotella asiasta Enestamin kanssa vielä ennen valtioneuvoston istuntoa.
Enestamin mukaan Kemihaaran soiden irrottamiselle ei ole perusteita, eikä hän tällaista esitystä hyväksy. Erilaiset näkemykset johtanevat äänestykseen hallituksessa tai sitten asia jää vielä pöydälle hallituksessa.
Suotyyppien suojelua
Kemihaaran suot on kertaalleen poistettu Suomen Natura-esityksestä vuonna 1998. Asiasta tehtyjen valitusten jälkeen korkein hallinto-oikeus palautti asian valtioneuvoston käsittelyyn. Päätös asiasta on pitkittynyt, koska Natura-alueiden mahdollista taloudellista hyötykäyttöä on Lapissa haluttu varmistella.
Enestam on suosittanut useaan otteeseen, että alue on liitettävä ensin Natura-verkostoon, jonka jälkeen Natura-säännösten mukaan valtioneuvosto päättää, voidaanko Natura-aluetta taloudellisesti hyödyntää merkittävän yleisen edun vuoksi.
Kemihaaran suot sijaitsevat Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Alue on noin 14 000 hehtaarin suuruinen, suureksi osaksi luonnontilassa oleva alue. Ympäristöministeriön mukaan alueen suotyypeistä 11 on uhattuja Suomessa. Alueen todetaan olevan myös muun muassa tärkeä pesimä- ja levähdysalue metsähanhille, joutsenille, kurjille ja muille kahlaajille.
Paltamossa sijaitseva Natura-alue on ympäristöministeriön esityksessä nimetty Antinmäki-Kylmänpuro-Hevossuo -alueeksi, ja ympäristöministeriön mukaan alueella on reheviä suotyyppejä, joilla esiintyy valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja, muun muassa erittäin uhanalainen verikämmekkä.