Ke­mi­haa­ran lin­tu­lu­vat ky­syt­ty­jä

Syksyn pienriistalupien myynti alkaa lähes koko maassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Miltei luonnontilainen Kemihaaran erämaa-alue on Suomen suosituin metsäkanalinnun pyyntialue, joka myydään yleensä ensimmäiseksi loppuun.

Melkein UK-puiston ja Kemihaaran erämaa-alueen rajalla sijaitseva Härkävaaran kämppä on talvisin hiihtovaeltajien levähdyspaikka. Puistomestari Timo Reinvuo aikoo toimittaa kämpän peruskorjatulle saunalle uudet kivet. ”Kulkijoiden palaute on tärkeää”, hän toteaa.
Melkein UK-puiston ja Kemihaaran erämaa-alueen rajalla sijaitseva Härkävaaran kämppä on talvisin hiihtovaeltajien levähdyspaikka. Puistomestari Timo Reinvuo aikoo toimittaa kämpän peruskorjatulle saunalle uudet kivet. ”Kulkijoiden palaute on tärkeää”, hän toteaa.
Kuva: Siru Sipola

Syksyn pienriistalupien myynti alkaa lähes koko maassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Miltei luonnontilainen Kemihaaran erämaa-alue on Suomen suosituin metsäkanalinnun pyyntialue, joka myydään yleensä ensimmäiseksi loppuun.

"Erityisen paljon alueesta pitävät koirametsästäjät. Harvassa paikassa yltää yhtä ugrilaisiin elämyksiin kuin täällä. Metsästäjät arvostavat ennen kaikkea alueen erämaisuutta", sanoo Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen eräsuunnittelija Jyrki Satta.

Satta kertoo, että Sorvortan alueelle, jonka ydin Kemihaara on, myytiin viime vuonna 360 lupaa, joiden keskimääräinen kestoaika oli 3,6 vuorokautta.

Kalastuksen suhteen suosio ei ole yhtä suuri. Korvatunturin virkistyskalastusalueelle myytiin viime vuonna 1 179 lupaa. Hyvin pieni osa luvan lunastaneista kalasti Sorvortanjoen vesistössä, missä kalastus erämaa-alueella on sallittu.

Paikallinen pyyntipaine on hiljalleen hiipumassa, kuten muuallakin syrjäseuduilla, mutta tilanne voi muuttua.

"Jos suunnitteilla oleva Soklin kaivoshanke toteutuu, kuntaan tulee uusia asukkaita ja varmasti myös metsästäjiä", arvioi Satta.

Lupakiintiöistä ja metsästyksen suunnittelusta sovitaan yhdessä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Savukoskelaisten kanalintumetsästys suuntautuu pitkälti UK-puistoon. Kemihaaraan mahtuvat nykyisellä mitoituksella niin kaikki sinne luvan saavat kuin alueesta kiinnostuneet paikallisetkin.

Kemihaarassa ilman pyssyä kulkijat ovat itsenäisiä retkeilijöitä, jotka eivät rakenteita kaipaa.

Vuonna 1991 säädettyyn erämaalakiin perustuva alue saa olla jatkossakin rauhassa. Metsähallituksella ei ole mitään erityisiä suunnitelmia sen varalle.

Vuonna 1999 valmistuneen Kemihaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman esittämiä luonnonmukaisia ja rajattuja hakkuita ei aiota toteuttaa.

Alueesta vastaava Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistonjohtaja Pertti Itkonen kertoo, että hakkuista luovuttiin Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman yhteydessä.

"Hoito- ja käyttösuunnitelma on jäänyt hyllyyn. Kemihaara saa olla erämaa, sen profiilia ei ole tarkoitus nostaa."

Koko ajan supistuvat retkeilyrakennerahat ohjataan intensiiviseen retkeilyyn.

Nykyisin Kemihaara on luontopalvelujen taseessa, vaikka erämaa ei varsinaisesti ole luonnonsuojelualue. Tarkoituksena on säilyttää alueen erämaaluonne. Erämaa-alueet perustettiin suojaksi laajoilta uudistushakkuilta.

Kemihaaran metsät ovat yleisesti 200-vuotisia, ja ikimetsiäkin esiintyy. Metsäpalojen torjunnan takia alle 40-vuotiaita kuloalueita ei juuri ole. Metsän hallittu polttaminen olisi keskeisin aktiivisen luonnonsuojelun muoto, mutta siihenkään ei ole aikeita ryhtyä.

UK-puistoa lukuun ottamatta kemihaaran erämaata ympäröivä alue on tehometsätalouden käytössä olevien metsien ympäröimä. Sinne johtavat tiet ovat vaihtelevassa kunnossa.

Ainoa alueelle vievä yleinen tie tulee Savukoskelta ja päättyy erämaan ja UK-puiston rajalle Kemihaaran, Keskihaaran ja Naltiohaaran yhtymäkohdan tienoilla.

"Eihän tällaisia metsiä ole puistojen ulkopuolella missään. Täällä sielu lepää", toteaa luonnon virkistyskäytössä työskentelevä Metsähallituksen savukoskelainen puistomestari Timo Reinvuo katsellessaan auringonpaisteessa kylpevää männikköä Sorvortanselässä.

Ilmoita asiavirheestä