Tilipertti on ollut Timo Kuukasjärvellä vuosikkaasta asti. Olli Puumalan tallissa syntynyt ori vieroitettiin myöhään, vasta vuoden ja kolmen kuukauden iässä, jolloin sille myös laitettiin ensimmäisen kerran päitset päähän.
"Tiliperttiä ei ollut käsitelty yhtään, kun menin katsomaan sitä ensi kerran. Se tuli kuitenkin heti porisuttamaan minua ja talon vanha emäntä oli silloin tuumannut, että tuon miehen mukaan se lähtee", Kuukasjärvi kertoo.
Kuukasjärvi haki ensin varsaa lehti-ilmoituksella ja sai 80 vastausta. Mieleistä ei kuitenkaan löytynyt.
"Sitten soitin Pertille Rantalalle ja kyselin olisiko missään kaupan hänen omistamansa Hilpertin jälkeläisiä. Rantala opasti minut Tilipertin luokse. Hilperttiläiset ovat sellaisia vanhan hyvän ajan hevosia, niissä on määrättyä notkeutta. Tilipertti polveutuu sellaisesta hevosesta, jonka jälkeläiset eivät nakkaa pyyhettä kehään kesken ajon", Timo Kuukasjärvi tuumaa.
Tallissa on toinenkin hilperttiläinen, 3-vuotias Pulun Pomo (ei. Ero-Ponsi). Sitä Kuukasjärvi pitää suurena lupauksena. Moittimista ei ole myöskään toisen 3-vuotiaan otteissa. Pulun Pomon painikaverina touhuaa turolainen Tuomen Tuhti (ei. Kihin-Muisto).
Nuoret on opetettu ajolle, mutta lenkille niillä lähdetään "vain hyvillä ilmoilla". Kenkään ne laitetaan Kuukasjärven kärsivällisyyttä korostavien oppien mukaan vasta ensi vuonna, jolloin treenit hiljalleen alkavat.
"Minun hevosillani ei ajeta kilpaa nelivuotiaana. Olen pilannut jo liian monta varsaa; ja jonkun aika hyvänkin", sanoo Timo Kuukasjärvi.
Putkimiehenä leipänsä tienaava Kuukasjärvi on saanut vanhan kansan opit hevoshommiin. Pudasjärvellä sijainneeseen kotitaloon otettiin elanto pääasiassa savotoista. Omassa tallissa on ollut pelkästään suomenhevosia, eikä sinne taideta lämpöistä koskaan taluttaakaan.
"Meillä oli kotona aina hyvät hevoset, eiköhän arvomaailma periydy sieltä. Hevonen on paras kaveri."