Ke­mial­lis­ten aseiden harmaa alue hiertää suo­ma­lais­ta aka­tee­mik­koa

Akateemikko Jorma K. Miettinen pohtii, joutuvatko amerikkalaiset käyttämään Irakin runsasväkisessä pääkaupungissa Bagdadissa ns. pehmeitä menetelmiä, jotta heidät otettaisiin vastaan "vapauttajina" eikä vihollisina tai jotta humanitaarinen apu saataisiin lopulta perille.

Akateemikko Jorma K. Miettinen pohtii, joutuvatko amerikkalaiset käyttämään Irakin runsasväkisessä pääkaupungissa Bagdadissa ns. pehmeitä menetelmiä, jotta heidät otettaisiin vastaan "vapauttajina" eikä vihollisina tai jotta humanitaarinen apu saataisiin lopulta perille.

Yhdysvalloissa on hänen mukaansa kehitetty suurten kansanjoukkojen hillitsemiseksi sekä fysikaalisilla että kemiallisilla menetelmillä toimivia ei-tappavia aseita.

Vuonna 1997 voimaan tullut kemiallisten aseiden täyskieltosopimus kieltää minkä tahansa kemiallisen aineen sotilaallisen käytön, jos se voi aiheuttaa kuoleman, tilapäisen toimintahäiriön tai pysyvän haitan eläimille tai ihmisille. Poikkeuksena sopimus kuitenkin sallii tilapäistä toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan aineen käytön poliisitoimissa siviiliyhteiskunnassa mellakan torjuntaan tai "lain vahvistamiseen".

Yhdysvallat pitää akateemikko Miettisen mukaan mm. kalmatiivien (psyykeen vaikuttavien kemikaalien) käyttöä mahdollisena sotilaiden joutuessa toimimaan aseettomia siviilejä vastaan esimerkiksi rauhanturva- tai terrorisminvastaisen operaation ollessa kyseessä. Hän viittaa tässä viime joulukuussa Financial Timesissä ilmestyneeseen artikkeliin.

Akateemikko Miettinen korostaa, että se olisi kemiallisen aseen kieltosopimuksen vastaista. Yhdysvallat taas on esittänyt ko. sopimukseen monia varauksia ja jättänyt kokonaan liittymättä sen bioasesopimuksen lisäpöytäkirjaan. Akateemikko Jorma K. Miettinen piti esitelmän kemiallisten aseiden "harmaasta alueesta" Suomen Lääkäriliiton seminaarissa tiistaina Helsingissä. Asiantuntijakokouksen aiheena oli sota ja terveysriskit.

Kemiallisten aseiden harmaa alue

Kemiallisten aseiden ns. harmaaseen alueeseen kuuluu akateemikko Miettisen mukaan sekä lamauttavia että tilapäistä toimintakyvyttömyyttä aiheuttavia aseita. Ne ovat täyskieltosopimuksesta poiketen sallittuja poliisitoimille maan sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen.

Akateemikko Miettinen korostaa, että näitä keinoja kehitetään nyt salaa eri sotilasorganisaatioille. Teoriassa ne eivät ole tappavia, mutta Moskovan panttivankidraama osoitti, että käytäntö voi olla toista. Vanhoja harmaan alueen aineita ovat kyynelkaasut, ja uudempia niistä kehitetyt pippurisumutteet. Niitäkään ei saisi olla sotilaiden käytössä. Uudempia erilaisia hermostoon vaikuttavia aineita ovat mm. leikkaussalikaasut. Moskovassa käytetty oli Miettisen mukaan fentanyylia ja halotaania.

Miettisen hankkimien tietojen mukaan amerikkalaiset yrittävät parhaillaan kehittää aerosolina levitettävää valiumia sekä suihkepulloihin että kranaatinheitinten ammuksiin.

Muita ei-tappavia keinoja

Yhdysvaltain puolustusministeriö perusti vuonna 1997 laivaston ja merijalkaväen yhteisen elimen, "Ei-tappavien aineiden yhteisen johtoryhmän" eli Joint Non-Lethal Weapons Directorate (JNLWD).

Tämän tutkimuselimen piiriin kuuluvat mm. pahalle haisevat maladorantit ja psykotrooppiset eli psyykeen vaikuttavat kemikaalit eli kalmatiivit, joita voidaan kutsua "masentajiksi". Mellakantorjuntaan tutkitaan myös rohypol-tyrmäystippoja, joita nimitetään kansankielellä treffiraiskausaineeksi.

Tutkimuksen alla ovat myös tyrmäyskranaatilla aikaansaadut kovat äänet ja kirkkaat valot, ihmisliimat ja liukasteet, kumikuulat sekä suuritehoiset mikroaaltoaseet, jotka tunkeutuvat ihoon noin parin millin syvyyteen ja aiheuttavat kipua. Pääasiassa niitä käytetään kuitenkin sähkölaitteiden tuhoamiseen.

Ilmoita asiavirheestä