Oulu on lyöty. Oulu on kukistettu. Oulu on poljettu maanrakoon.
Pitserioiden kultaisena keitaana tunnettu Oulu jäi auttamatta kolmanneksi, kun Kaleva mittasi Pohjois-Suomen suurimpien kaupunkien pitseriatiheyttä. Pitserioiden määrä laskettiin jokaisesta yli 10 000 asukkaan kaupungista.
Oulun maine pitsakaupunkina ei välttämättä romuttunut mutta koki ainakin pienoisen kolauksen.
Olisi sama asia, jos Lontoon suuri pubitiheys osoittautuisikin valeeksi tai Venetsian kanaalien määrä paljastuisikin tarkistuslaskennassa oletettua pienemmäksi.
Sillä pitserioistaan Oulu on tunnettu; niiden lukumäärästä ja hintasodasta.
Niin kuitenkin kävi, että Perämeren pohjukan Kemi jyräsi isompansa ohi ja osoitti, ettei sitä enää muisteta pelkästään lumilinnastaan.
Kemi - lumen
pitserioiden kaupunki
Kemi - lumen, meren ja pitserioiden kaupunki.
Kemi merkitsee tallattua niittyä, jonne voi leiriytyä. Ja paikka, missä voi leiriytyä, voi myös syödä. Mikäpä nälän paremmin tappaisi kuin italialaistyylinen avopiirakka tuulisella ja tuiskuisella niityllä: Quattro Stagioni, Capricciosa, Tropicana tai Frutti di Mare.
Kemistä löytyy 12 pitseriaa. Se tekee puoli pitseriaa tuhatta asukasta kohden. Tai toisella lailla ilmaistuna: kaupungissa on yksi pitseria jokaista 1889 hengen kansanröykkiötä varten.
Ylivieskaan
viides pitseria
Oulu jää pitseriataistelussa peräti kolmanneksi, sillä Kemin ja sen väliin kiilaa vielä pieni mutta sinnikäs Ylivieska.
Tämä Kalajokilaakson kulinaristinen helmi on parantanut viime aikoina osakkeitaan pitsarintamalla hulppeasti. Muinaiset ylivieskalaiset muistavat ajan, kun Gillson, Gilsson tai Gillsson tarjosi kaupungissa ainoana täytettyjä lättyjä.
Nyt kaupunkiin nousee jo viides pitseria.
Oulusta sen sijaan löytyy vaivaiset 45 pitseriaa. Tilanne voi muuttua ja muuttuu päivittäin, sillä pitserioiden nousua seuraa usein myös tuho. Paistolapion tunkeminen markkinoille ei ole helppoa. Pitsagladiaattoreiden pitää taistella asiakkaista kuin Rooman Colosseumin sisäpihalla aikoinaan - ja matalilla myyntihinnoilla.
Jotta Oulu nousisi sen maineen vaatimalle tasolle pohjoisen pitseriahierarkiassa, kaupungissa pitäisi olla 70 pitseriaa.
Pitsoja syöty Suomessa jo 40 vuotta
Pitsan historia Suomessa on venynyt jo yli 40-vuotiseksi. Ouluunkin pitsa juurtui hyvissä ajoin. Kaupungin vanhimman pitserian titteliä kantava Da Mario on kerännyt pitsapassiinsa jo 25 vuosileimaa, vaikka kaupunkiin on pulpahdellut kilpailijoita kuin matsutakeja Lappiin.
Da Mario on nähnyt pitsaketjujen tulon kaupunkiin ja markan vaihtumisen euroksi. Siitä huolimatta Mariolta saa edelleen vatsansa täytettä.
Mikä sitten on pitseria?
Kaleva teki mielivaltaisen rajauksen ja siirsi laskutoimituksessaan syrjään kaikki ei-pitserialta haiskahtavat paikat: huoltoasemat, ruokaravintolat ja grillikipsat.
Mukaan laskelmiin mahtui, mikäli paikka täytti yhden miehen raadin häilyväiset kriteerit siitä, että yrityksen päätuotteen pitää olla pitsa tai sitten paikan nimen täytyy haiskahtaa tomaatilta ja juustolta.
Pitsoja saa nykyään kaupan pakastealtaistakin. Johonkin oli raja vedettävä - ja se vedettiin veteen.