Ke­mi-Tor­nio ei sovi saman vaa­ku­nan alle

Valtiovarainministeriö odottelee syyskuun puoliväliin mennessä Kemi-Tornion alueen kunnilta lausuntoja kuntajakoselvityksestä. Jo nyt näyttää siltä, ettei seutukuntaa soudeta saman vaakunan alle.

Valtiovarainministeriö odottelee syyskuun puoliväliin mennessä Kemi-Tornion alueen kunnilta lausuntoja kuntajakoselvityksestä.

Jo nyt näyttää siltä, ettei seutukuntaa soudeta saman vaakunan alle, sillä alueen isoiset Kemi ja Tornio eivät pidä sitä varteenotettavana vaihtoehtona. Oulun seudun kuntaliitosmahdollisuuksia parhaillaan selvittelevään, kokeneeseen Arto Koskeen luotetaan myös Perämeren pohjukassa.

Selvityksen mahdollisuus on nostettu esille ministeriön ja kuntien neuvottelujen pohjalta. Taustalla on Kemin kriisikuntaraportti, jossa kaavailtiin alueen neljän kunnan pohjalle rakennettavaa uutta kuntaa. Ministeriön selvityksessä mukaan tulisivat myös Tornio ja Ylitornio. Tarkoitus on arvioida edellytykset niputtaa yhteen joko kaikki kunnat tai osa niistä.

Ylitornio katsoo kuitenkin oman mukanaolonsa tarpeettomaksi, ja Simokin tähyilee myös Iin suuntaan. Torniolle yhden kunnan malli ei käy, ja se tulisi kaupungin mielestä ottaa huomioon selvitysmääräystä annettaessa. Keminmaan kunnanhallitukselle sopii puolestaan koko paketin selvittäminen.

Kemin kaupunginhallituksen kanta pohjautuu pitkälle samanlaiseen realismiin kuin torniolaistenkin ajatukset.

Tulta ja vettä ei voi yhdistää: kaksinapainen suurkunta olisi hankala hallittava.



Kemijoen kunta ja
Tornionjoen kunta


"Meille käy kumpikin. Totta kai on hyvä, jos edut ja haitat selvitetään laajasti, mutta tavoitteena pitäisi olla se, että arvioidaan kahden uuden kunnan perustamisedellytykset. Toinen Kemin ja ja toinen Tornion ympärille", Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo linjaa.

Toinen uusista kunnista muodostuisi kriisityöryhmän esityksen mukaisesti Simosta, Kemistä, Keminmaasta ja Tervolasta. Siitä tulisi "Kemijoen kunta". Tornio ja Ylitornio taas kokoaisivat kamppeensa yhteen Tornionjokivarressa "Tornionjoen kunnaksi".

Ministeriöllä on mahdollisuus käyttää määräysvaltaa, mutta Revon mukaan se ei sille tielle lähde kunnallisen itsehallinnon vuoksi.

Ylitarkastaja Anu Hernesmaa valtiovarainministeriöstä ei vielä ennakoi ministeriön päätöstä. Kuntien lausunnot on pyydetty 15. syyskuuta mennessä. "Ministeriössä tehdään arvio siitä, lähdetäänkö selvitystä tekemään vai ei. Tähän vaikuttaa suuresti se, millaisia lausuntoja kunnista saadaan."

Hernesmaan mukaan on kuitenkin selvää, että kuntaliitosmahdollisuuden tutkiminen on oltava mukana, koska kyseessä on kuntajakolain mukainen erityinen selvitys. Kuntaliitoksen vaihtoehtona tehdään arvio myös yhteistyön syventämisestä. Kemi on ollut tähän mennessä ainoa, joka on vuosien mittaan rummuttanut kuntaliitosten puolesta. Innokkaalle kosijalle on vuosien varrella kertynyt iso läjä rukkasia.



Selvitys tehtävä
nyt tai ei koskaan


"Selvitys tulisi ehdottomasti tehdä, jotta voitaisiin arvioida edellytykset yhdistää siinä mukana olevat kunnat tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Kunnathan päättävät itsenäisesti, mitä lopulta tekevät. On sääli, jos näin ei tapahdu, sillä seuraavaa tilaisuutta ei taida aivan heti tulla", Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen sanoo. Ministeriö kustantaa selvityksen.

Selvityksen aikataulu on vielä auki. Arto Kosken pesti Oulun alueella kestää kesäkuuhun asti. Kosken aikatauluun viitaten Ruotsalainen arvioi, että selvitys saataisiin käyntiin ensi vuoden syksyllä. Mahdollinen uusi kunta tai uudet kunnat voisivat aloittaa seuraavan valtuustokauden alkaessa.

Revon mukaan homma olisi hoidettava niin, että porkkanarahat ovat saatavilla, jos kuntaliitoksiin mennään.

Ilmoita asiavirheestä