Pääkirjoitus

Kemi on säi­lyt­tä­nyt omin­ta­kei­sen luon­teen­sa – kau­pun­gin ideat kel­paa­vat muil­le­kin

Kemistä on kehkeytynyt vahvan työläiskaupungin lisäksi vetovoimainen kulttuuri- ja matkailukaupunki. Perämeren pikkukaupunki on onnistunut säilyttämään omintakeisen luonteensa ja punaisen värinsä.

Kemi on edelleen vahva työläiskaupunki, joka on onnistunut säilyttämään omintakeisen luonteensa ja punaisen värinsä vuosikymmenestä toiseen.
Kemi on edelleen vahva työläiskaupunki, joka on onnistunut säilyttämään omintakeisen luonteensa ja punaisen värinsä vuosikymmenestä toiseen.
Kuva: Nina Susi

Kemistä on kehkeytynyt vahvan työläiskaupungin lisäksi vetovoimainen kulttuuri- ja matkailukaupunki.

Perämeren pikkukaupunki on onnistunut säilyttämään omintakeisen luonteensa ja punaisen värinsä.

Kemissä on juhlittu 150-vuotiaan kaupungin syntymäpäiviä. Kaupunki profiloituu omaleimaisena perinteisenä teollisuuskaupunkina, mutta myös modernina kestävän kehityksen mallikuntana. Kemin kaupunki on ensimmäinen ympäristösertifioitu kunta manner-Suomessa.

Kemi, kuten moni muukin kaupunki Suomessa, on Venäjän keisarin tai Ruotsin kuninkaan perustama. Kaupunkien perustaminen ja niiden varustaminen tapulikaupunkioikeuksilla oli sen ajan elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Niin Keminkin tapauksessa, kun Venäjän tsaari Aleksanteri II perusti Kemin kaupan, teollisuuden ja merenkulun elvyttämiseksi 1869.

Kemijokisuulle oli suunniteltu kaupunkia jo 1600-luvulla, mutta aikeet eivät toteutuneet, kun vieressä paistatteli virkeä kaupan keskus Tornio. Kemin eteen töitä tehtiin vuosikausia laatimalla kaupungille muun muassa moderni ruutuasemakaava ennen lopullista perustamiskirjan vahvistamista.

Kemistä kasvoi nopeasti koko Suomen kannalta yksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä. Nykyisin Kemi tunnetaan eläväisenä teollisuus-, matkailu- ja kulttuurikaupunkina.

Kemi on teollisuus- ja työläiskaupunkina onnistunut pitämään persoonallisen luonteensa ja punaisen värinsä vuosikymmenestä toiseen. Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja on viimeksi kuluneet neljäkymmentä vuotta ollut joko SDP:n, Skdl:n tai vasemmistoliiton edustaja.

Runsaan 20 000 asukkaan Kemi on historiansa aikana houkutellut asukkaita eri puolilta Suomea, sillä kaupunkiin on tultu työn perässä. Suomalaiseksi pikkukaupungiksi Kemi tunnetaan varsin laajalti myös maailmalla. Ulkomaankauppaa pitkään harjoittaneissa rannikkokaupungeissa on usein oma sisämaan kaupungeista poikkeava omaleimainen tunnelmansa.

Kaupungin alkuperäinen perustamisajatus elinkeinojen elvyttämisestä on toiminut ja toimii edelleen. Kemi on vahva perinteisen puunjalostusteollisuuden paikkakunta, jossa hyvinvointia tuovat niin Stora Enson kuin Metsä-Groupin tuotantolaitokset ja Outokummun kromikaivos. Uusia investointeja on suunnitteilla niin Kemin sellutehtaan kuin Kaidin mahdollisen biojalostamon investoinnin osalta.

Kemi ja Tornio luovat vahvan puun ja teräksen liiton muodostaen yhdessä merkittävän osan Suomen viennille tärkeää perusteollisuutta. Liikenteellisesti hyvällä paikalla sijaitseva Kemi on portti Lappiin.

Kemissä syntyneet matkailuideat ovat kelvanneet muillekin ja lumilinnoja on kopioitu pitkin Pohjois-Skandinaviaa. Kemi on ajatuksineen tällä kertaa kuitenkin askeleen edellä, kun tiistaina vihittiin käyttöön ympärivuotinen Lumilinna. Monessa kaupungissa kadehditaan puolestaan matkailujäänmurtaja Sammon kaltaista talvimatkailun vetonaulaa.

Kemissä riittää luovia ideoita, joten tällä menolla Perämeren omintakeinen teollisuus- ja merikaupunki voi suhtautua tulevaisuuteen valoisin mielin.

Tekstiä muutettu kello 7.18. Lumilinna vihittiin käyttöön tiistaina.

Tekstiä muutettu kello 21.44: Kyseessä on Outokummun kromikaivos, ei -tehdas.