Kaupunginjohtaja Kalervo Ukkolan työpäivät alkavat olla kortilla Kemissä. Oulun kansliapäälliköksi lähtevä Ukkola pakkailee jo vuokrakämppänsä tavaroita muuttokuntoon, hyvästelee yhteistyökumppaneita ja jättää jäähyväisiä työtovereille.
Olo on hieman ristiriitainen. Ukkola ei suostu mollaamaan palvelemaansa kaupunkia, vaikka joutui kemiläisen palatsivallankumouksen uhriksi. Kun vasemmistoliiton syrjäyttäminen ja sosiaalidemokraattien, keskustan ja kokoomuksen Ryhmä 26:n muodostaminen näytti lyövän portit kiinni määräaikaisen virkakauden jatkolle, oli aika vetää johtopäätökset ja suunnata takaisin kotikonnuille.
"Olen kokenut tehneeni täysipainoisesti tätä työtä, tuki on ollut vahva ja kaupunginhallitustyöskentely erinomaista", hän listaa. Vasemmistoliiton mandaatista huolimatta hän ei tunne olleensa ryhmäkuntalainen johtaja.
Ukkola ei koe joutuneensa sivuraiteelle koalition synnyn myötäkään. Uusien vallanpitäjien leiristä tullut arvostelu ja etsikkoajat sen sijaan jurppivat ja lähtöön liittyvä kitka näkyy muun muassa vääntönä kaupunginjohtajasopimuksen tulkinnasta. Tosin siitäkään Ukkola ei halua pitää melua.
Suunta muuttui
Ukkolan lähtö ei ole läheskään niin tuulinen kuin edellisellä kaupunginjohtajalla. Juhani Leino pani ennen kaupungista purjehtimistaan pakettiin jarruvirkamiehet ja heidän poliittiset hengenheimolaisensa. Paitsioon ajetun ykkösvirkamiehen esitykset eivät saaneet vastakaikua ja visiot ammuttiin tylysti alas.
Leino ennakoi, että lähtevän johtajan jäljet hautautuvat nopeasti lumeen. Näin kävi. Ukkolan aikana suuntaa on muutettu radikaalisti; rantarakentaminen on nostettu kaupunkisuunnittelun kulmakiveksi, Leinon karsastamat jättimarketit ovat saaneet jalansijan keskustassa.
Aika ja ajatukset muuttuvat nopeasti.
"Yleinen rantavyöhyke on tärkeä, mutta se on myös merkittävä asumisen vetovoima-alueena. Prisman sijoittaminen kaupunkirakenteeseen on ainutkertaista", Ukkola perustelee nykyistä linjaa.
Pikavoittojen perijät
Juhani Leino harmitteli lähtöhaastatteluissaan seutuyhteistyön surkeaa tilaa, eikä Ukkolakaan siitä kovin hyvää arvosanaa anna. Yhteistyö on kompuroinut pahan kerran kuntakeskeiseen pikavoittojen perintään.
Kemiläiset lyötiin ällikällä, kun Keminmaa lähti väkisin viemään Kemiltä Vallitunsaarta ja sen voimalaitoksen tuomaa muhkeaa kiinteistöveropottia. Kemi ei Ukkolan mukaan ole koskaan askaroinut tällaisten pikkuasioiden parissa.
Naapurit ovat tuon tuosta syytelleet Kemiä ylimielisyydestä ja kaiken kahmimisesta. Ukkola muistuttaa kuitenkin, että Kemi on tehnyt uskomattomia uhrauksia seutukunnan ja koko Lapin eteen. Ajoksen syväsatama on yksi esimerkki, Digipolis toinen. Digipolikseen Kemi on "pannut kehityspanoksia enemmän kuin koko seutukunta yhteensä".
"En usko siihen yhteiskunnalliseen näkemykseen, että elävä maaseutu on kaupungin pelastus. Asia on toisinpäin. Seutuyhteistyössä on ohittamaton asia, että Kemillä on kapellimestarin rooli", hän korostaa, mutta myöntää samalla, että vuoropuhelua tarvitaan, jotta orkesteri soisi hyvin yhteen.
Terveydenhuoltojärjestelmän paneminen uusiksi on yhteistyön kypsyyskoe. Jos siinä ei onnistuta, ollaan suossa syvääkin syvemmällä, Ukkola sanoo.
Isoveli odottaa
Kemissä ja koko talousalueella on kautta aikain moitittu läänin päättäjiä Rovaniemi-keskeisyydestä, eikä Ukkola tee poikkeusta. Hänen mielestään läänin päätöksenteossa ei likikään aina korostu maakunnalle tärkeä, voimakkain Kemi-Tornion alue. Lapin teollisuuskeskittymä on jäänyt rahoituksessa mopen osalle, vain Rovaniemellä toteutettujen hankkeiden katsotaan tukevan koko Lappia.
Kemi on katsonutkin jo pitkään entistä tiiviimmin Oulun suuntaan. Siellä on isoveli ja luontainen yhteistyökumppani monella alueella.
"Lääninraja on aika keinotekoinen. Minun mielestäni sen poisto helpottaisi tärkeää yhteistyötä", Ukkola sanoo.
Kalervo Ukkola aloittaa Oulun kansliapäällikkönä elokuun alussa. Oulu on saanut Perämerenkaaren puolestapuhujan.