Pääkirjoitus

Kemi ja Tornio sopivat yhteen

Mahdottoman tehtävän edessä arveltiin Timo A. Säkkisen olevan, kun hän otti selvitettäväkseen Kemi-Tornion alueen kuntajaon mahdollisine liitoksineen huhtikuussa. Kuntakuulemisia on nyt pidetty, eikä liitoksille myönteisiä kantoja ole esitetty viidestä kunnasta juuri muualla kuin Kemissä.

Mahdottoman tehtävän edessä arveltiin Timo A. Säkkisen olevan, kun hän otti selvitettäväkseen Kemi-Tornion alueen kuntajaon mahdollisine liitoksineen huhtikuussa.

Kuntakuulemisia on nyt pidetty, eikä liitoksille myönteisiä kantoja ole esitetty viidestä kunnasta juuri muualla kuin Kemissä.

Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion yhdistelmästä Simo on jo päättänyt suuntautua eteläisen naapurinsa Iin puolelle ja Oulunkaaren seutukunnan yhteistyöhön. Kemin ja Tornion vanhat naapurikaunat näyttävät torpedoivan kahden suurimman kunnan liittymisen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Selvityksessä mukana olevat kunnat tekevät nykyisinkin paljon yhteistyötä, mutta se perustuu enimmäkseen erillisiin kahdenkeskisiin sopimuksiin. Kuntayhtymien synty ilman liitoksia on myös liian hajanainen ratkaisu. Tehokkainta, tuloksellisinta ja selkeintä olisi toimia yhtenä yksikkönä.

Kemi ja Tornio sopisivat yhdeksi kunnaksi. Ne muodostavat tiiviin työssäkäyntialueen ja yhtenäisen asutusrakenteen. Molemmat ovat merkittäviä perusteollisuuspaikkakuntia.

Kemi-Tornio olisi Meri-Lapin keskus, jota siihen liittyvät kolme ympäristökuntaa täydentäisivät oivallisesti. Kemi-Tornio nimenä tyydyttänee kaikkia osapuolia.

Torniossa uskotaan ehkä liikaa siihen, että se pärjää maailman tappiin saakka vahvistuvan terästeollisuutensa turvin. Myös Haaparanta-Tornion vilkas rajakaupunki lisää uskoa omin päin selviämiseen.

Pitäisi hylätä ajattelutapa, että omilla pärjätään ihan mukavasti. Sen sijaan pitäisi alkaa miettiä, miten yhdessä voitaisiin pärjätä vielä paremmin. Esimerkiksi Simon mahdollisen ydinvoimalan hyödyt voitaisiin maksimoida yksissä tuumin.