Kemin kulttuuritoimenjohtaja Unto Käyhkö myöntää olleensa väärässä. Kymmenkunta vuotta sitten hän oli tiukasti sitä mieltä, että kittiläläistaitelija Kalervo Palsan (1947-1987) kokoelma olisi pitänyt pysyä pohjoisessa. Palsan tuotannon esittely Toinen tuleminen nykytaiteen museossa on saanut mielen muuttumaan.
"Kiasma oli lopulta hyvä ratkaisu. Taiteilija ei olisi koskaan saanut tällaista julkisuutta, jos kokoelma olisi tullut Kemiin", Käyhkö sanoo.
Kemin taidemuseo neuvotteli vuonna 1992 Maj-Lis Pitkäsen kanssa kokoelman saamisesta Kemiin. Kaupunki kuitenkin havaitsi, etteivät rahat ja rahkeet riitä edes sen saamiseen, saati pitämiseen. Lahjoitus- ja talletuskokoelma siirtyikin sittemmin nykytaiteen museo Kiasmalle, jossa on parhaillaan menossa valtavan hehkutuksen saanut näyttely.
Käyhkö ei malta olla letkauttamatta Kiasman näyttelyn otsikosta Toinen tuleminen. "Toinen ylösnousemus olisi parempi nimi."
Pitkäsen ja Kemin väliset neuvottelut kokoelmasta eivät olleet sattumaa, sillä kaupungilla oli läheiset kontaktit taiteilijaan jo hänen elinaikanaan. Kemissä on myös puolen sadan teoksen Palsa-kokoelma, joka sisältää pääasiassa maalauksia, mutta myös piirustuksia ja sarjakuvia.
Kemin taidemuseossa Palsa esittäytyi ensimmäistä kertaa 1978 muutamien nuorten taiteilijoiden yhteisnäyttelyssä. Vuoden 1989 Palsa-näyttely kohahdutti ja sai yleisönosastot tulvimaan.
Battler Britton
ei pärjännyt
Kalervo Palsa osallistui myös Kemin sarjakuvapäivien valtakunnalliseen kilpailuun 1984 työllään Battler Britton ja operaatio Proteesi, joka hänen suureksi pettymyksekseen ei kuitenkaan menestynyt.
"Minusta se oli ehdottomasti paras, mutta asiantuntijat eivät ottaneet siihen oikein minkäänlaista kantaa", sarjakuvaneuvos Heikki Porkola harmittelee.
Porkola lupasi Palsalle, että hänen sarjakuviaan vielä julkaistaan, vaikka ensimmäinen yritys muutama vuosi myöhemmin kuivuikin kokoon. Vuonna 1988 ilmestyi edesmenneen taidemuseon intendentin Pekka Rönkön toimittama albumi Kuolema ja intohimo Kemin Sarjakuvakeskuksen ensimmäisenä julkaisuna. Albumista löytyy myös Battler Britton.
Operaatio Proteesia on pidetty hyvänä kokoelmana ja se myytiinkin sittemmin melko nopeasti loppuun. Vastikään ilmestynyt toinen painos myy myös aika hyvin. Sen sijaan 1989 julkaistu ranskankielinen painos ei ole kolahtanut.
"Johtunee piirrosjäljestä. Palsallahan tyyli vaihtelee aiheen mukaan", Porkola arvioi.
Porkola oli tuomassa Palsan sarjakuvaa julkisuuteen jo hänen eläessään, mutta kustantajat eivät innostuneet hurjasta kittiläläisestä undergroundista. Pohjoiseltakin Porkola sai pakit.
Nykyään Kiasmassa oleva Palsan sarjakuvatuotanto oli aikanaan tutkittavana Kemissä. Sen julkaisemista myös suunniteltiin. "Se olisi ollut aika merkittävä juttu, mutta asia tyrehtyi lamaan", Porkola kertoo.
Pohjoisessa Kalervo Palsa noteerattiin myös Ars Nordican julkaisusarjassa: Pekka Rönkön toimittama Palsan tuotantoa käsittelevä kirja julkaistiin 1989. Teos oli myös koko sarjan avaus.
Kemin taidemuseossa Palsa on esillä helmikuussa, kun kaupunkiin tulee Kiasman näyttelystä lohkaistu osio. Tätä täydennetään taidemuseon omalla Palsa-kokoelmalla. Unto Käyhkö epäilee, että taitelija herättää edelleen intohimoja pohjoisessakin.