Sarjakuvaneuvos Heikki Porkolalle koittaa kohta ansaitut eläkepäivät, mutta sitä ennen edessä on vielä yhdet: 25-vuotisfestivaalit.
Järjestelyjen loppusuoralla Porkola kertoo tuntevansa sekä helpotusta että haikeutta pitkän urakan päättymisestä.
"Nämä vuodet ovat olleet niin täysiä, että mieli palaa niihin vielä hyvin kauan", Porkola miettii.
Sarjakuvafestivaali ei Porkolan mukaan yhtä miestä kaipaa, joten ensi keväänä Kemissä jatketaan todennäköisesti jo toiselle neljännesvuosisadalle.
"Seuraava sarjakuvakilpailu on jo julistettu, joten ainakin siltä osin jatkoa on luvassa. Toivon festivaalille jatkoa ja myös uudistumista, sillä itselläni takki alkaa olla aika tyhjä."
Yhdistyksen vastuulla
Festivaalien varsinainen järjestelyvastuu on kuulunut kaupungin puolipäiväisen kulttuurisihteerin Porkolan ohella yhdistysmuotoiselle Kemin Sarjakuvakeskukselle. Kemin kulttuuritoimenjohtajan Unto Käyhkön mukaan vetovastuu pysyy jatkossakin yhdistyksellä eikä kaupunki ota festivaalia hoitaakseen.
Kaiken henkisen tuen ja esimerkiksi museon puitteet Kemi lupaa vastaisuudessakin sarjakuvapäiville.
"Sarjakuvapäivien tulevasta kohtalosta en voi sanoa yhtään mitään, mutta itse olen sitä mieltä, että päivien tulee jatkua. Heikin tilalle pitää vain löytyä henkilö, joka on valmis tekemään kovasti töitä päivien eteen", Käyhkö painottaa.
"Yhdistyksen hallitukseen on tullut viime vuosina nuorta väkeä ja toivottavasti sieltä löytyy jatkajia", uskoo Porkola.
Kansainvälisesti Kemissä
Pienestä, vajaan parinkymmenen henkilön sarjakuvaseminaarista on kasvanut Kemiin kansainvälinen, vuosien varrella kotikutoisuutensa säilyttänyt festivaali.
"Vuoden 1981 ensimmäisessä seminaarissa oli niin hyvä henki, että päätimme jatkaa seuraavanakin vuonna. Oikeaksi festivaaliksi kasvoimme vuonna 1985, jolloin tapahtuma myös kansainvälistyi", Porkola muistelee.
Parhaimmillaan festivaalinäyttelyt ovat keränneet valtavan yleisömäärän. Vuonna 1995 pidetty Mämmilä-näyttely on edelleenkin Kemin taidemuseon suosituin näyttely. Se veti paikalle yli 18 000 henkilöä.
Tähtivieraat kotonaan
Kansansuosiosta huolimatta kansainvälisiin tapahtumiin liittyvä messuhumu on Kemistä pysynyt poissa, mikä on auttanut houkuttelemaan kuuluisia ja välillä sangen omapäisiä taiteilijoita Perämeren pohjukkaan.
Kaikkein tunnetuin vieraista on amerikkalainen undergroundin isä Robert Crumb, joka vieraili Kemissä 1996, vaikka hän yleensä jättää festivaalit ja suuret ihmismassat väliin.
"Crumb oli jostain kuullut, että Kemissä järjestetään tällainen ei-kaupallinen tapahtuma. Hän viihtyi täällä todella hyvin", Porkola myhäilee.
Yhtä miestä, eli vuonna 1995 kuollutta Corto Maltesen luojaa, italialaista Hugo Prattia Kemi ei onnistunut saamaan, vaikka monta kertaa italialainen mestari oli jo lähes varma festivaalien tähtivieras.
"Valitettavasti hän alkoi viimeisinä vuosinaan olla niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt matkustamaan Kemiin."
Sarjakuvapäivien yhteydessä järjestetty vuosittainen sarjakuvakilpailu on koonnut viime vuosina 250-300 piirtäjää kisaamaan kunniasta ja paikasta jokavuotisessa kilpailualbumissa.
Kilpailu laajeni jo vuonna 1999 pohjoismaiseksi. Porkola iloitsee erityisesti siitä, että lähes kaikki kotimaiset nuoren polven nykypiirtäjät ovat olleet palkittujen joukossa.
"Juba Tuomola, Mika Lietzen, Ville Ranta ja Ville Pirinen", Porkola poimii esille muutaman nimen.
Muutenkin sekä kilpailu että festivaali ovat sarjakuvaneuvos Porkolan mukaan vaikuttaneet myönteisesti sarjakuvan arvostukseen nousuun Suomessa.