Kemin kriisikuntaselvitys pyöräytti käyntiin ikiaikaisessa jumissa olleen kuntaliitoskeskustelun Kemi-Tornion alueella. Epäonninen kosiomies Kemi pääsee nyt luvan kanssa tunnustelemaan naapureiden halukkuutta uuden kunnan perustamiseen. Maailmojen kohtaaminen edellyttää isolta nöyryyttä. Pienillä kunnilla taas on mahdollisuus pelin politiikkaan, sillä Kemin lisäksi voi kuiskata tahdon myös Torniolle.
Valtion arviointiryhmä kertoi tiistaina julkisuuteen karut keinot, joilla Kemi selviää taloudellisesta suosta kovalle maalle. Kokonaisuuden osana on uuden kunnan muodostaminen Kemin, Simon, Keminmaan ja Tervolan kesken. Naapurit taputtavat sille, että Kemi alkaa putsaamaan pesäänsä, koska se on koko seutukunnan etu. Mutta uusi kunta on monen mutkan ja reunaehdon takana. Kenttä on repaleinen.
"Vekseliveto
ei näytä hyvältä"
"Kemin pitää löydä kunnon rätingit pöytään. Vekseliveto ei näytä kauhean hyvältä. Jos Kemi olisi Kauniainen, tämä keskustelu olisi jo käyty", Simon kunnanjohtaja Esko Tavia heittää.
Tavia ei näe sellaista lähitulevaisuutta, jossa kunnanvaltuuston enemmistö luopuisi kuntaitsenäisyydestä. Naapurusten historia, kulttuuri ja elinkeinorakenne ovat niin erilaiset, eikä kunnallinen identiteettikään ei ole vähäpätöinen asia, hän muistuttaa.
Keminmaan kunnanjohtaja Tommi Lepojärven mukaan Kemi luo parempaa maaperää panemalla talonsa kuntoon. Jatko riippuu siitä, miten yhteistyökuviot muutoin sujuvat. "Kemi on isomman ja vahvemman vastuulla paljon vartijana."
Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska taas muistuttaa kunnanvaltuuston linjauksesta, jonka mukaan Tervola jatkaa itsenäisenä. Kunnan talouskin on sen verran hyvä juuri nyt, että omin voimin pärjätään. Simoskaa arveluttaa arviointiryhmän näkemys, jonka mukaan Kemissä investoinnit ajetaan minimiin.
"Sehän tarkoittaa sitä, että nippu isoja investointeja pamahtaisi uuden uljaan kaupungin ensimmäisille vuosille. Silloin mentäisiin vähän ojasta allikkoon", Simoska huomauttaa.
Uuden kunnan on ajateltu syntyvän 2011 jälkeen, jolloin Kemin talouden pitäisi olla kokka ylöspäin.
Tervola ei näillä näkymin hevillä luovu itsenäisyydestään. Lainsäädännöllinen pakko puolestaan antaisi Simoskan mielestä kunnalle mahdollisuuden neuvotella myös Rovaniemen ja Tornion kanssa.
"Meidän on mietittävä, kuka tarjoaa parhaat ehdot."
"Teoriassa kaikki on mahdollista, mutta käytännössä ei voi kuvitella tilannetta, että pienemmät kunnat liittyisivät Tornioon ja Kemi tuottaisi niille kuitenkin palvelut" , Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo sanoo.
Neljän kunnan liitto arvioitiin parhaaksi
Repo ei usko, että Kemin ja Tornion kesken syntyisi kilpailu pienten kuntien sieluista.
"Kyllä tässä järki voittaa. Tiedämme, miten väestö käyttäytyy, missä ovat palvelut ja miten liikenne kulkee."
Työssäkäyntialueen perusteella työryhmä arvioi neljän kunnan liitoksen parhaaksi. Kemin ja Tornion liitosta taas ei kaksinapaisuutensa vuoksi pidetä realistisena.
Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen pudottaa myös Kemin ja Tornion liitoksen roskakoriin.
Ronkainen vakuuttaa, ettei se lähde kisaamaan naapureista, mutta ottaa niitä mielellään vastaan, jos joku haluaa Tornion yhteyteen tulla.
Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtajan Martti Ruotsalaisen mielestä olisi ollut perusteltua esittää viiden, jopa kuuden kunnan kuntaliitosselvitystä.
Ruotsalainen kannattaa keskustelujen käynnistämistä ja pitää luontevana paikkana niille kehittämiskeskuksen liittohallitusta ja -valtuustoa.
"Tämä on kuntien oma asia. Tätä ei anneta ulkopuolisille hoidettavaksi", Repo sanoo ja lupaa, ettei Kemi lähde liikkeelle sanellen, vaan kumppaneita tasapuolisesti kuunnellen.