Suomen metsäkeskus maksoi viime vuonna metsänomistajille 49,1 miljoonaa euroa puuntuotantoon tarkoitettua kestävän metsätalouden rahoitustukea eli Kemera-tukea. Valtion talousarviossa Kemera-tukeen oli osoitettu 56,2 miljoonaa euroa.
Valtaosa Kemera-tuesta, noin 37,9 miljoonaa euroa, käytettiin nuorten metsien hoitoon. Pienpuun korjuuala kasvoi 41 prosenttia edellisvuodesta. Taimikoiden varhaishoidon ala pieneni puolestaan noin kolmanneksella.
Taimikon varhaishoito on metsikön ensimmäinen hoitotyö, ja se tehdään noin viiden vuoden kuluttua taimikon perustamisesta.
Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella 42 prosenttia edellisvuotta vähemmän ja suometsiä hoidettiin kolmannes vähemmän. Työmäärät ovat lähes puolittuneet vuosikymmenen alun määristä. Asiaan ovat vaikuttaneet osaltaan tukisäädösten muutos kesällä 2015 sekä toimijakentän murros. Henkilöstöä on siirtynyt toisiin tehtäviin ja eläkkeelle.
Kemera-tukea käytettiin puuntuotannon lisäksi metsäluonnon hoitoon ympäristötukena 4,4 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 0,7 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 37 prosenttia edellisvuodesta. Uusia ympäristötukisopimuksia solmittiin viime vuonna yhteensä 2 541 hehtaarin alalta.
Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Korvauksena määräaikaisesta suojelusta metsänomistaja saa ympäristötukea.
Myös ympäristötukisopimuksia valmistelleiden toimijoiden määrä lisääntyi. Noin 10 prosenttia sopimuksista oli muiden kuin Metsäkeskuksen valmistelemia. Yleisimpiä sopimuskohteita olivat rehevät ja puustoiset kohteet, kuten lehdot, korvet sekä pienvesien välittömät lähiympäristöt.
Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. He ovat omatoimisimpia pienten ja isojen taimikoiden hoitotöissä. Suometsä-, tie-, ja lannoitushankkeet ovat taas pääsääntöisesti metsäammattilaisten organisoimia töitä.