n Lämmin sää pani vauhtia pihojen keltaukkoihin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Keltaukon lisäksi voikukka tottelee esimerkiksi seuraavia nimiä: voinunnu, voiheinä, villapää, keltakukka, pörröpää, kultaharja ja kultakukka.
Paitsi että voinunnumme on varma kesän merkki ja silmänilo, on se myös tärkeä ravinto monille pikkulinnuille kuten vihervarpusille, punatulkuille ja varpusille. Vaikka pörröpää ei tarvitsekaan hyönteispölytystä, se tuottaa kuitenkin paljon mettä on ja hyvä mehiläiskasvi.
Voikukka on kehittänyt itselleen tehokkaan tavan lisääntyä ilman pölytystä kehittyneistä siemenistä. Villapäämme sisarineen ja veljineen on varmasti yleisin kukkiva kasvi asumusten läheisyydessä. Voiheinän suvun alkukoti on Keski-Aasian vuoristoissa.
Keittiössä voinunnua voi käyttää monella tavalla. Lehtiä voi lisätä salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Kukista voi tehdä kuulemma kaljaa, simaa ja viiniäkin. Lehtiä voi syödä kiehautettuna tai vaikkapa hapatettuna. Juuria voi käyttää keitettynä eri ruokien lisäkkeenä ja paahdetuista juurista on joskus valmistettu myös hyvää kahvinkorviketta. Salaatiksi voikukka kannattaa kerätä keväällä nuorena varjoisilta paikoilta.
SUSANNA EKFORS, TEKSTI
PEKKA PEURA, KUVAT