Pasi Lapinkosken ja Sanna Marinin suuri urakka on vasta aluillaan. He ovat aloittaneet Keltaisena talona tunnetun entisen Piiraisen talon korjauksen kodikseen. Pyhäjärven Kirkonkylän vanhan raitin varrella sijaitseva talo siirtyi heidän omistukseensa toukokuussa.
He eivät pidä korjaustyöllä kiirettä. Välillä unohdutaan lukemaan tapettien alta paljastuneita Uuden Suomettaren sivuja 1800-luvun lopulta. Työlle ei ole laadittu minkäänlaista aikataulua. Koti valmistuu sitten kun valmistuu.
Vuonna 1870 tai 1896 rakennetussa talossa on toiminut 1900-luvun alussa kauppa, ja myöhemmin se on ollut kahden perheen kotina. On myös mahdollista, että vuonna 1896 taloa vain laajennettiin.
Talossa on asuttu viimeksi 1990-luvun lopulla. Hirsirunkoinen ja lautavuorinen rakennus on Pasi Lapinkosken mukaan tyydyttävässä kunnossa.
"Työtä piisaa, mutta olisihan sitä uudenkin rakentamisessa", hän toteaa. Yksi suurempi lahovaurio talossa on, mutta se on korjattavissa. Yllätyksiinkin on varauduttu, mutta aivan odottamatonta ei pitäisi eteen tulla.
Puu ja hirsi miellyttävät
Sosiaaliohjaaja Pasi Lapinkoski (32) ja sosionomi Sanna Marin (25) miettivät tulevaa asumistaan pitkään. Nyt he asuvat Pasin isävainajan kotitilalla Pyhäjärven Kuusenmäen kylässä.
Viime kesänä pariskunta kierteli asuntomessuja, tilasi talopakettiesitteitä ja katseli myytävinä olleita taloja lähialueellakin. Mieleistä ei löytynyt. Kumpaakin miellyttää puu ja hirsi talon materiaalina ja talossa pitäisi olla myös persoonallisuutta.
Joulukuussa alkoi kiinnostaa Kirkonkylällä tyhjillään seisonut talo. Talo on lähellä Pyhäsalmen keskustaa, mutta kuitenkin rauhallisella paikalla. Järvelle on matkaa vain noin puoli kilometriä. Pihassa on isoja vanhoja puita: vanhoja petäjiä ja tammi.
Omistusolot selvisivät, ja kaupanteko vei puoli vuotta. Alakerrassa on tilaa noin 140 neliötä. Noin sadan neliön yläkerrassa on yksi kesähuone ja avovinttiä.
"Vanha hirsitalo on hyvä korjattava. Se on kuin legotalo, josta pystyy uusimaan osan niin, ettei tarvitse uusia koko elementtiä", sanoo myös puusepän oppia saanut Pasi Lapinkoski.
"Sukulaisten tuki on ollut ratkaisussa tärkeää. He eivät ole lyöneet hullun leimaa otsaan, ja heiltä luvissa on myös työapua."
Avustusta talon peruskorjaukseen Lapinkoski aikoo hakea aikanaan. Tähän mennessä ei ole ollut työvaihetta, johon avustusta olisi voinut anoa.
Arvokas kokonaisuus
Pyhäjärven Kirkonkylän raitin vanhojen talojen kunnosta tehtiin viime keväänä esiselvitys. Arkkitehtiopiskelija Sirkku Saban vetämässä Wanha Pyhäjärvi Kk -hankkeessa mietittiin myös rakennusten tulevaisuutta ja korjausmahdollisuuksia. Parille tyhjillään olleelle, muun muassa Piiraisen talolle, löytyi ostaja.
Kirkonkylän vanhan raitin varrella on Saban mukaan kaikkiaan noin 20 arvokasta rakennusta. Selvitys keskittyi kuuteen avainkiinteistöön.
Kirkonkylä vanhoine raittimiljöineen on paikallisesti, seutukunnallisesti ja Museoviraston luetteloinnissa myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristökokonaisuus. Monella rakennuksella on suojelumerkintä.
Muualta tulleen Saban silmin Pyhäjärven Kirkonkylän raitti ja sen rakennukset ovat helmi koko alueelle jos rakennukset saadaan kuntoon.
Saban mukaan yhtenäisen Kirkonkylän raitin varrella sijaitsevilla rakennuksilla on suuri merkitys koko Pyhäjärvelle, ja ne ovat hyödynnettävissä matkailullisesti. "Paikka on järven läheisyydessä. Sinne on rakennettu kesäteatteri ja kylältä myydään tontteja. Kylällä on meneillään monia kehittämishankkeita. Mahdollisuudet ovat monet kehittää sitä eteenpäin."
"Rakennukset kertovat Kirkonkylän 1900-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen monimuotoisesta kulttuurihistoriasta. Silloin kylä oli tosi elävä. Siellä oli kolme kahvilaa, majatalo, koulu, leipomoja, meijeri, pankki ja apteekki."
Rakennukset ovat jääneet tyhjilleen yleisesti 1980-luvulla. Niille ei sen jälkeen ole tehty mitään.