Kaleva
Haaparanta Uuden rakentaminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Vaikeusaste nousee, jos tekijöitä on paljon ja ylitettävänä on erilaisia rajapyykkejä. Tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päässä.
"Tämä urakka vaatii pitkäjänteisyyttä. Mikään ei myöskään liiku itsestään, vaan asioita on potkittava eteenpäin", Bothnian Arc -yhdistyksen pääkoordinaattori Tommy Ukkola sanoo.
Vajaa vuosi sitten perustettu kuuden ruotsalaisen kunnan ja viiden suomalaisen seutukunnan omistama yhdistys on Perämerenkaaren yhteistyön tuore työkalu ja Ukkola sen toistaiseksi ainoa palkollinen, matkasaarnaaja ja yhteistyön virittelijä samassa persoonassa.
Luonnollinen valinta yhdistyksen kotipaikaksi oli Haaparanta ja kaupungin keskustassa sijaitseva keltainen talo, josta suorastaan huokuu rajat ylittävän yhteistyön henki. Samojen seinien sisällä ovat Ukkolan työhuoneen lisäksi provinssin ja Tornionlaakson neuvoston toimitilat. Yhdistyksellä on myös toimipiste Oulussa ja Luulajassa, mutta Ukkola liikkuu paljon ja laajalla säteellä Skellefteån ja Kalajoen välisellä Perämerenkaaren alueella.
Käsite on jo
lanseerattu läpi
Perämerenkaari on massiivinen yritys rakentaa monipuolinen yhteistyön verkosto unionin pohjoisimpaan teollisuuden ja huippuosaamisen keskittymään. Vuonna 1998 alkaneen kolmivuotisen projektiputken aikana työstettiin alueen visiot ja strategiat, määriteltiin tärkeimmät kehittämisalueet; perusta tulevalle talolle, jossa väen on määrä viettää parempaa arkea.
Perämerenkaari, meren rannalle rajoittuva kapeahko kaistale, on Ukkolan mukaan se alue, jossa lopulta ratkaistaan, miten Pohjois-Ruotsi ja pohjoinen Suomi kehittyvät ja pystyvät luomaan kasvua ja hyvinvointia. Yhteistyöhön on kytketty alueen kolme yliopistoa, ammattikorkeakoulut, kunnat ja elinkeinoelämä. Yhdistyksen työvaliokunnan puheenjohtajan, haaparantalaisen Bengt Westmanin tavoitteena on saada erityisesti teollisuus paremmin mukaan yhteistyökuvioon.
Ukkola on luottavainen: Projektivuosien aikana Perämerenkaaren käsite saatiin lanseerattua läpi ja nyt jo tieto yhteistyöalueesta poikii ajatuksia ja kontakteja.
"Esimerkiksi Oulunkaaren ja Kalixin tapaamiset kumpuavat tästä ajattelusta", Ukkola huomauttaa. Kaaren hiekkarantojen haltijoiden, Kalajoen ja Piteån välillä on vipinää, Raahe ja Skellefteå ovat ystävyyskaupunkeja. Aihioita verkkojen punomiseen on siis olemassa paljon, eikä niihin tarvita Ukkolan mukaan niinkään rahaa, vaan tahtoa.
Osaamiskaari
näytön paikka
Mutta raha on välttämätön polttoaine erilaisissa kehittämisprojekteissa, joita on jo käynnistetty ja parhaillaan käynnistellään. Tärkein kokonaisuus on kolmen yliopiston rehtoreiden liki vuosi sitten allekirjoittama osaamiskaari-ohjelma, johon on paketoitu muun muassa informaatioteknologiaa, terästä ja metsäteollisuutta.
Haussa on yhteensä kymmenen miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. "Tätä kuviota ovat sotkeneet vaalit molemmissa maissa. Tavoitteena on päästä liikkeelle vuoden päästä", Ukkola hahmottelee.
Westman korostaa, että osaamiskaaren käyntiin saaminen on erittäin tärkeää jo konkreettisena näytönpaikkana. Hänen vaikutelmansa hallitusten suhtautumisesta ovat kuitenkin lupaavat. Myötämieltä riittää, vaikka rahat ovatkin toistaiseksi tilittämättä.
Perämerenkaarella rakennellaan kaarimaisia yhteistyöverkostoja. Osaamiskaaren mallina on Juutinrauman osaamissilta, jossa Ruotsi ja Tanska ovat tukeneet alueen yliopistoja. "Meillä on pienempi mittakaava, mutta vastaavanlainen idea. Olisi merkillistä, jos Ruotsi-Suomi -yhteistyötä ei tuettaisi samaan tapaan kuin Ruotsi-Tanska -yhteistyötä", Westman sanoo.
EU:n viralliseksi kuljetuskäytäväksi
Perämerenkaaren toimijat keskustelevat tällä hetkellä ahkerasti myös niin sanotusta Bothnian corridorista, jota ajetaan EU:n viralliseksi kuljetuskäytäväksi. Unioni terästää tällä hetkellä liikennekäytäviään, ja jäsenmaista on pyydetty niiden omat näkemykset asiaan.
"Suomi ja Ruotsi ovat molemmat korostaneet pääkaupunkireittejään, mutta me olemme pommittaneet sillä tosiasialla, että Tukholman ja Helsingin yhteys tulee kulkea myös Perämerenkaaren kautta. Kansainvälisyys on taattu, sillä täältä on myös yhteys Norjaan ja Venäjälle", Westman selvittää.
Hänen mukaansa lobbaus on myös kantamassa hedelmää. Hallitusten tuki onkin edellytys EU-rahan saamiselle kulkuväyläinvestointeihin. Unioni tukee ydinverkkoinvestointeja 20-80 -prosentilla.
"Jo 20 prosentin tuki olisi huomattava apu, sillä jatkossa investointeihin on erittäin vaikea saada rahoitusta", Westman näkee. EU:n kuljetuskanavien ydin sisältää niin maanteitä, rautateitä, lentokenttiä, meriväyliä kuin tiedon valtateitäkin.