Työmarkkinoilla ja taloudessa on viimein näkyvissä käänne parempaan suuntaan. Suomen taloudessa punainen valo on muuttunut kiistatta keltaiseksi, ja valon odotetaan vaihtuvan vihreäksi ennen pitkää.
Vielä spurtti ei ole kuitenkaan alkanut, vaikka kasvavaa toiveikkuutta on havaittavissa. Myönteinen kierre pitäisi saada vauhtiin.
Hallituksessa erityisesti keskusta on pääministeri Juha Sipilän ja elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla lyönyt rumpua tulevaisuudenuskon puolesta. Lupaava ilmapiiri ruokkii itse itseään, mutta ollakseen uskottavaa toiveikkuudelle pitää olla katetta.
Merkillepantavaa on, että ensi kerran sitten vuoden 2010 työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometriin vastanneet palkansaajat odottavat keskimääräistä useammin, että työllisyystilanne ja oman työpaikan taloudellinen tilanne pikemminkin paranee kuin heikkenee.
Työpaikoilla myös henkilöstöä on palkattu lisää. Kesätyöpaikkoja puolestaan on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan tarjolla enemmän kuin aikoihin.
Tällaiset näkemykset ja uutiset ovat viime vuosina olleet harvinaista herkkua jatkuvan supistuskierteen takia. Työntekijöiden luottamus vakauteen on palautumassa, vaikka yt-uutisista ei ole päästy eroon.
Samaa ilmapiirin muutosta henkivät Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2017 pk-yritysbarometrin aiempaa myönteisemmät suhdannenäkymät. Suuria odotuksia himmentää kuitenkin se, että kasvu matelee yhä alhaisella tasolla.
Kaikilla päätoimialoilla on kuitenkin enemmän investointejaan lisääviä kuin niitä vähentäviä yrityksiä. Myönteisten suhdanneodotusten uskotaan konkretisoituvan uusina työpaikkoina.
Työllistämistä helpottaa palkkojen pysyminen matalalla, vaikka varsinkin pk-sektorilla on suuria odotuksia paikallisesta sopimisesta.
Valoa tuo osaltaan myös EU-komission talousennuste, jonka mukaan Suomen vienti vahvistuu, mutta kotimaisen kysynnän kasvu hidastuu. Työttömyys on ennusteen mukaan joka tapauksessa tasaisella lasku-uralla.
Hyviä enteitä on ilmassa, sillä epävarmuudesta huolimatta kaikkien EU-maiden talouksien odotetaan kasvavan ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen.
Hallitus on luvannut kertoa puoliväliriihessä, mitä toimia 72 prosentin työllisyysaste edellyttää. Lisätoimia tarvitaan laajasti kaikissa työikäisten ryhmissä.
Huolestuttavaa on, että keskeisissä ikäryhmissä työllisyysasteet ovat repsahtaneet alhaisiksi. Esimerkiksi 55–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste on vain 60 prosenttia, kun se Ruotsissa on 77 prosenttia.
Nyt on tärkeää, että orastavat kasvu-, investointi- ja työllistämishalut saadaan varmistetuiksi, jotta käänne vahvistuu ja talous tasapainottuu.
Suomi tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja. Niitä saadaan investoinneilla, viennillä ja kotimaisen kysynnän vahvistumisella.