Venäjän keskuspankki teki kaikkensa ruplan arvon säilyttämiseksi, mutta epäonnistui ja pani valuutan kellumaan. Öljyn hinnan lasku sinetöi talousnäkymien pysymisen huonoina.
Venäjän ruplan arvo on pudonnut alemmaksi kuin koskaan. Venäjän keskuspankki yritti pönkittää valuuttaansa valtavain tukiostoin, mutta joutui lopettamaan ostot tehottomina. Rupla jätettiin markkinoiden armoille, pantiin kellumaan.
Ruplan arvon raju heikkeneminen on seurausta Venäjän tärkeimmän vientituotteen öljyn hinnan laskusta sekä Ukrainan kriisiä seuranneista lännen talouspakotteista.
Valtion tuloista yli puolet tulee öljystä ja kaasusta. Venäjän budjetti perustuu öljyn vähintään sadan dollarin tynnyrihinnalle. Tällä hetkellä liikutaan Venäjän talouden kannalta kriittisellä rajalla, 80 dollarissa.
Jos öljyn hinta ei nouse, talousarviota joudutaan mylläämään ja vajetta kattamaan vararahastoista. Hyvinä aikoina kartutetuille vararahastoille löytyisi talouspakotteiden vuoksi muitakin ottajia.
Ruplan arvon lasku merkitsee venäläisille etenkin tuontitavaroiden ja ulkomaanmatkojen kallistumista. Suomessa tämä näkyy jo venäläisturistien määrän tuntuvana laskuna aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Venäläisten kannalta ikävintä on, etteivät näkymät lupaa hyvää. Venäjän keskuspankki on alentanut talouden kasvuennusteita. Tänä vuonna talous ei kasva, eikä parempaa ole luvassa ensi vuonnakaan.
Venäjän talous kääntyi laskuun jo ennen Ukrainan kriisiä. Taustalla ovat talouden rakenteelliset ongelmat. Tulopuoli on liikaa sidoksissa öljyyn ja kaasuun.
Venäjä ei ole kyennyt uudistamaan taloutensa perustaa sitten Neuvostoliiton aikojen. Samat ongelmat, tuotannon heikko taso ja ulkomaankaupan raaka-ainekeskeisyys, vaivasivat Neuvostoliittoa.
Ukrainan kriisi pahentaa tilannetta. Tuotannon uudistaminen ei onnistu ilman ulkomaisten yritysten investointeja. Ja Venäjä tarvitsisi niemenomaan investointeja.
Talouspakotteet ovat johtaneet siihen, että osa ulkomaisista yrityksistä on poistunut maasta. Ja nekin, jotka sinne ovat jääneet, ovat toimissaan aikaisempaa varovaisempia.
Epävarmuus on saanut myös venäläiset viemään pääomia ulkomaille. Ulospako ei koske vain rahaa, vaan myös henkistä pääomaa. Muutto ulkomaille on ollut tavanomaista vilkkaampaa.
Useat kansainväliset kaupat suomalaisliikkeet mukaan lukien ovat suurissa vaikeuksissa Venäjällä. Tuotteet ostetaan euroissa tai dollareissa, mutta myydään ruplilla. Ruplan arvo on laskenut niin paljon, että hinnankorotusten on vaikea pysyä valtuutan heikkenemisen vauhdissa.
Kaupan ahdinkoa lisää vielä venäläisten ostovoiman supistuminen. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät kohoa läheskään samassa tahdissa.
Venäjän talouden alamäki sekä Ukrainan kriisin seurauksena asetetut talouspakotteet heijastuvat suoraan Suomeen. Onhan Venäjä ollut yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista vuosikymmeniä.
Venäjä on valtava markkina-alue, mutta sen täydellistä avautumista jouduttaneen odottamaan vielä pitkään.