Kellonaikojen jatkuva siirtely on herättänyt ärtymystä. Nyt se on EU-komission suosituksesta loppumassa.
Samalla olisi syytä keskustella siitä, pitäisikö Suomen siirtyä Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle valoisien aamujen lisäämiseksi.
EU-komissio on kuunnellut kansalaisten mielipidettä ja suosittaa luopumista kellonajan siirtelystä talviajasta kesäaikaan ja takaisin. Perusteet kesäaikaan siirtymisestä ovat menettäneet merkityksensä aikaa sitten, joten on järkevää, että käytännöstä vihdoinkin luovutaan.
Komissio taipui sopivasti Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä. EU-kansalaisille kesällä osoitetussa verkkokyselyssä 84 prosenttia vastanneista kannatti viisarien siirtelyn lopettamista.
Suomalaisten vastaajien joukossa kansalaismielipide oli vielä vahvempi, sillä peräti 95 prosenttia halusi luopua kellonajan siirtämisestä.
Suomessaasia on ollut ajankohtainen, sillä viime vuonna tehtiin kansalaisaloite, joka vaati luopumaan kesäajasta pysyvästi. Aloite sai eduskunnassa tukea useilta kansanedustajilta, mutta kaatui, koska kesäajasta päättäminen ei ole eduskunnan vallassa. Hallitus lupasi kuitenkin ajaa asiaa EU:n piirissä, sillä kyse on EU-direktiivistä.
Kansalaisaloitteen tekijät voivat röyhistää rintaansa siitä, että asia on noussut näin voimakkaasti poliittiselle asialistalle. Eritoten suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat vedonneet EU-komissioon ja pitäneet parlamentissa palopuheita.
Suomalaisten aktiivisella toiminnalla on osansa siinä, että asian käsittely etenee nyt EU-koneistossa.
Vielä muutama vuosi sitten komissio suhtautui kesäajasta luopumiseen nihkeästi. Aika on nyt suotuisa, sillä kansalaisten mielipiteen noteeraaminen on hyvää mainosta kevään eurovaaleihin. Meillä ei silti koeta, että komissio kosiskelisi kansalaisia, sillä vaakakupissa painavat myös terveyshyödyt.
Suomalaiset siirtyivät kesäajan käyttöön vuonna 1981 eli reilusti ennen EU-jäsenyyttä. Siitä lähtien asia on herättänyt jatkuvaa ärtymystä. Alkujaan kesäajan taustalla oli ensimmäisen maailmansodan aikana tarve säästää energiaa. Sama peruste kelpasi 1970-luvun energiakriisin yhteydessä.
Keskustelussa kellonsiirtelystä on korostunut enenevästi puhe terveysvaikutuksista. Sisäinen kello menee sekaisin, kun kesäaikaan siirryttäessä vuorokaudesta katoaa tunti.
Suomalaiset unitutkijat pitävät kellotusta epäterveellisenä. Tutkimuksissa on havaittu, että viisarien siirtämisellä on kohtalokkaitakin terveysvaikutuksia, koska sisäinen kello menee sekaisin ja rasittaa elimistöä.
Suomalaisten pitäisi samalla kertaa pohtia, kannattaisiko myös aikavyöhykettä vaihtaa terveyden ja elimistön sopeutumisen kannalta sopivammaksi.
Kesäajasta luopuminen ja Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle siirtyminen toisivat valoisia aamuja marraskuulle saakka ja keväällä jo helmikuun alusta. Tämä voisi unitutkijoiden mukaan helpottaa kaamosoireilua ja kevätväsymystä.
EU:ssa ei ole päätetty, kumpaan aikaan on tarkoitus siirtyä pysyvästi, kesäaikaan vai talviaikaan, eikä Suomellakaan ole siihen vielä kantaa. Asiasta tarvitaan lisää keskustelua, jotta tulisi laajempi ymmärrys siitä, miten kannattaa menetellä.