Lukijalta
Mielipide

Kellonsiirto on elollisille fyysinen loukkaus ja rasitus

Mikä estää Suomen hallitusta tekemästä itsenäisen päätöksen pysyä normaaliajassa, johon vasta siirryttiin?

Mikä estää Suomen hallitusta tekemästä itsenäisen päätöksen pysyä normaaliajassa, johon vasta siirryttiin? Jo ennen EU-jäsenyyttä tuli määräys jakaa vuosi ns. kesä- ja talviaikaan. Pelätäänkö sanktioita ja eletäänkö niin kuin siirtomaassa emämaiden täydellisen lainsäädännön alaisena?

Sietokykyä koetellaan varsinkin kellon siirron aikoihin yöjunissa ja -busseissa, kun ne pysähtyvät kolmen jälkeen tunniksi. Vaikutusta on myös muihin aikatauluihin.

Kellonsiirto on elollisille fyysinen loukkaus ja rasitus. Muista pyörittää taskukello, kolme seinäkelloa, puhelimen kello, auton kello, lämmityskello ja pöytäkello. Älä menne liian aikaisin minnekään, edes kirkkoon, tai vastaavasti älä myöhästy maaliskuussa mistään. Kokemusta on.

”Pelin politiikkaa päättäjillä, kun kuvitellaan ajan ja peräti aikavyöhykkeen siirtämisen parantavan kansalaisten elämää tai mielialoja.”

Toivoisin, että kiusallinen viisareiden siirto eteen taakse saataisiin loppumaan niin pian kuin Helsingin yliopiston almanakkatoimisto saisi tehtyä muutokset kalenterirunkoon.

Suomen Kuvalehdessä numero 12/2019 oli mielenkiintoinen artikkeli virallisen ajan määrittämisestä. Haastattelussa tähtitieteilijä Asko Palviainen kertoi, miten virallinen kellonaika määriteltiin observatoriossa, joka valmistui vuonna 1834.

Tähtitorninmäellä määriteltiin taivaalta tarkka keskipäivän hetki, jolloin aurinko on etelässä. Sekunnilleen kello 12 manuaalisesti annettiin aikamerkki.

Korrektia olisi, etteivät maallikot sormeilisi tätä virallista aikaa millään keinotekoisilla perusteilla.

Samoin kerrottiin siitä ajasta, kun vuonna 1809 kalentereita alettiin julkaista. Palviainen selvitti myös, kuinka paljon kellon siirto vuosittain lisää töitä almanakan sivupohjan teossa: auringon nousut ja laskut, tarkistukset ja lisäykset. Ei ole ihme, että tähtitieteilijäkin toivoo nykyisen käytännön lopettamista.

Pelin politiikkaa päättäjillä, kun kuvitellaan ajan ja peräti aikavyöhykkeen siirtämisen parantavan kansalaisten elämää tai mielialoja. Jos siirto pelkkään normaaliaikaan on kiinni EU:sta, on siinäkin aineksia ”aikaexitiin”. Siinä sitä vasta ajankulua olisi luvassa.

Olli Törmälä

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.