Ensi yönä vuorokauteen ilmestyy ylimääräinen tunti. Kyse ei ole luonnonlakien rikkoutumisesta, vaan kesäajan päätyttyä kellon viisareita siirretään tunti taaksepäin.
Suurin osa ihmisistä vetänee ylimääräisen tunnin ajan autuaallisesti hirsiä, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Kiiminkiläinen konduktööriJohanna Junnonaho viettää ylimääräisen tunnin raiteiden päällä. Kaukoliikenteen yöjunat pysähtyvät yöllä tunniksi asemille odottamaan normaaliaikaa. Silti tirsoja ei ehdi vedellä, vakuuttaa Junnonaho.
"Kaipa juomme kahvia ja vaihdamme kuulumisia työkavereiden kanssa. Yleensä käymme myös katsomassa, onko makuuvaunuissa kaikki kunnossa ja tarvitseeko kukaan apua."
Yöjunissa työskentelee jatkuvasti konduktööri sekä ainakin yksi, usein kaksi apulaiskonduktööriä. Työsarkaa riittää kaikille.
"Yöjunissa on koko ajan matkustajien herätyksiä ja tulijoita joka asemalla. Ensi yönä pitää myös olla tarkkana, kun olemme pysähtyneenä asemalle. On huolehdittava, että mahdolliset ulos hypänneet matkustajat joutuvat ajoissa takaisin junaan."
Jos Junnonaho ei olisi töissä, niin hän vetelisi ylimääräisen tunnin aikana vain peittoa korville.
Oysin synnytysosasto on auki 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Kätilöllä ei ole mahdollisuutta nukkua yön ylimääräistä tuntia, vaikka ajatus tuntuukin mukavalta, toteaa kätilö, osastonhoitaja Pirjo Härmä.
"Yövuoro on normaalisti kymmenen tuntia, mutta ensi yönä he, jotka ovat vuorossa, työskentelevät 11 tuntia. Toiminta jatkuu ihan normaalisti."
Kätilön yö kuluu seuraten synnyttäjän ja lapsen vointia sekä synnytyksen edistymistä ja tehden erilaisia hoitotoimia. Tärkeää on myös motivoida, ohjata ja tsempata sekä äitiä että isää tai muuta tukihenkilöä.
"Joskus äiti väittää haluavansa luopua koko jutusta, mutta kätilö sanoo, ettei se nyt vain käy", nauraa Härmä.
Synnytysosastolla voi käydä ensi yönä niinkin, että yksi vauva syntyy esimerkiksi kello 03.30 ja toinen tunnin päästä. Heille molemmille kuitenkin kirjataan sama syntymäaika, kertoo Härmä.
Oululaisessa Huovisen leipomossa paiskitaan arkiöinä töitä, mutta ensi yönä leipuri Juha Heikki kääntää sängyssä kylkeä. Sunnuntaiksi ei pullia paisteta.
"Jos meillä oltaisiin töissä, niin ottaisimme sen ylimääräisen tunnin ennakkoa, eli tulisimme tuntia myöhemmin töihin. Meillä ei ole junanpysähdyksiä", naureskelee Heikki.
Sen verran ylimääräistä hommaa kesäajan loppuminen aiheuttaa, että vaihtolämpökaapin kellot pitää ohjelmoida uudestaan.
"Työyö alkaa meillä kello 01. paistolla. Tuotteet on leivottu edellisenä päivänä ja ne on pantu vaihtolämpökaappiin odottamaan. Tekniikka on kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Ennen leipurin piti työhön tultuaan ensin tehdä taikina, sitten nostattaa se ja vasta sitten päästiin paistamaan."
Juha Heikin työyö alkaa tavallisesti kello 04:n ja 06:n välillä. Hänen mukaansa yötyöhön tottuu, jos sitä tekee säännöllisesti. Jos työajassa on paljon poikkeamia, on työhön raahautuminen paljon vaikeampaa.
Jumpru Pub ja Kaarlenhovi sulkevat ovensa ensi yönä kello neljältä, vaikka teoriassa kello onkin silloin vasta kolme. Kapakoitsija Ari Flinckin mukaan aika moni asiakas vaatiikin, että ravintolat olisivat auki vielä tunnin.
Jaksaisivatko jotkut todella istua ravintolassa kello viiteen?
"Kyllä nuorisossa riittää virtaa, varsinkin näinä energiajuomien aikoina. Tosin nythän ihmiset voisivat mennä siksi ylimääräiseksi tunniksi jatkoille", hoksaa Flinck.
Kapakoitsija itse on viikonloppuna lomalla ja toiveensa mukaan nukkuu kesäajan päättymisen aikaan sikeästi mökillä.
"Tosin jos satun tulemaan juhlimismielelle, voisin mennä katsomaan Rukan avajaisia. Siellä meno jatkuu yömyöhään."