Suuren kiekkojuhlan ja karun arjen väliin mahtuu vain yksi yö. Maailmancupin finaali pelataan tasan päivä ennen kuin nykyinen työehtosopimus NHL:n ja pelaajayhdistyksen (NHLPA) umpeutuu.
Näin ollen koko NHL-kausi saattaa jäädä väliin. Mitä enemmän neuvotteluja on käyty, sitä selvemmältä näyttää, että NHL-kausi ei pääse alkamaan lokakuun alussa.
Maailmancup jää siis monelle NHL-pelaajalle viimeiseksi isoksi taistoksi, koska heillä ei ole seuraa tai liigaa missä pelata.
NHL:n työtaistelu kulminoituu kahteen persoonaan. Gary Bettman on NHL:n komissaari ja Bob Goodenow on pelaajien edustaja neuvottelupöydässä. Kiistan kulmakivi on palkkakatto, jonka omistajat haluavat puristaa 32 miljoonaan dollariin.
Palkkakaton saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa, sillä NHL:ssa on seuroja, joiden pelaajabudjetti liikkuu 60-80 miljoonan dollarin kieppeillä. Tällaisia seuroja ovat muun muassa NY Rangers, Dallas Stars, Detroit Red Wings ja Colorado Avalanche. Noissa seuroissa jo viiden kalleimman pelaajan yhteinen palkka nousee yli 30 miljoonan taalan.
Yksinkertaisesti seuroilla ei ole enää varaa palkata pelaajia, joiden palkkapyynnöt hipovat pilvenpiirtäjien kattoja. Organisaatioiden keskimääräiset budjetit ovat nousseet kymmenessä vuodessa yli 300 prosenttia. Vielä kymmenen vuotta sitten pelaajien keskipalkka oli noin 400 000 dollaria, kun lukema nykyään on 1,4 miljoonaa taalaa.
Edellinen työsulku
kesti 105 päivää
Nyt voimassa oleva sopimus on rustattu tammikuussa 1995, jolloin NHL-kausi viimein pääsi alkamaan 105 päivää kestäneen työsulun jälkeen. Yli kolmen kuukauden pelaamattomuus teki tehtävänsä, ja omistajat painostivat Bettmanin kompromissiin, jota yritettiin vääntää julkisuudessa taisteluvoitoksi.
Nyt omistajat ovat valmiita pidempään paussiin, ja asemasodasta on tulossa pitkä. Poteroissa väitetään olevan noin 300 miljoonan taala sotakassa, josta pelaajille maksetaan lakkorahaa.
Käytännössä useimpien tappiota takovien seurojen on edullisempaa pitää areenoiden ovet kiinni yhden kauden ajan - jopa pitempään. Tähän mennessä aivan liian moni organisaatio on maksanut palkkaa paljon enemmän kuin mihin rahkeet ovat riittäneet. Yhden tilintarkastuksen mukaan NHL-seurat tekivät kaudella 2002-2003 yhteensä 250 miljoonaa dollaria tappiota.
Jotkut seurat
tuottavat myös voittoa
Rahantekokoneitakin löytyy. NHL-seurat ovat erittäin haluttomia paljastamaan kassakaappejaan, mutta esimerkiksi Toronto Maple Leafs teki toissa kaudella 24 miljoonaa dollaria voittoa. Toinen voittoa takova joukkue on NY Rangers, jossa jääkiekkopuoli tuottaa tappiota, mutta samaan yhtiöön kuuluva areena Madison Square Garden ja sen tv-yhtiö vääntävät yhtälön plussalle.
Minnesota Wild on koko nelivuotisen historiansa aikana tehnyt positiivista tulosta. Hulppea Xcell Energy Center on ollut loppuun myyty joka ikisessä Wildin kotiottelussa, ja kaiken lisäksi seuralla on koko NHL:n pienin pelaajabudjetti, joka oli kaudella 2002-2003 vain 21 miljoonaa taalaa.
Taloutensa kanssa suurimmissa vaikeuksissa ovat tiettävästi Carolina Hurricanes ja NY Islanders. Lehtitietojen mukaan seuraava NHL-kausi tuottaisi Islandersille 20 miljoonaa dollaria tappiota. Jos kautta ei pelata, tappiota tulisi vain viisi miljoonaa.
St. Louis Bluesin pelaajahankintaosaston päällikkö ja leijonien pelaajatarkkailija Jarmo Kekäläinen pelkää, että mahdollisen työsulun suurin kärsijä on laji nimeltään jääkiekko.
"NHL on saanut juuri laajennettua markkina-aluettaan Pohjois-Amerikassa. Asemien menettäminen ei ole hauska asia. Lajin pohja ei ole yhtä luja kuin baseballilla, amerikkalaisella jalkapallolla tai koripallolla", Kekäläinen näkee.
Oman lisänsä sekavaan soppaan tuo NHL:n kilpailijaksi ilmoittautunut WHA-liiga, joka on suunnitellut perustavansa joukkueet St. Louisiin, Quebeciin, Hamiltoniin, Torontoon ja Chicagoon.
"Jos työsulku tulee, niin WHA voi napata haltuunsa väliaikaiset markkinat. Pysyvien asemien saavuttaminen voi kuitenkin olla vaikeaa", Kekäläinen laskee.