"Pitäähän sitä vähän tottua, että sattuu puiden väliin", naurahtaa kuusamolainen koneyrittäjä Yrjö Käkelä ja kaartelee latukoneella sankkaa kuusikkoa kiertävää kelkkauraa Kuusamon Petäjävaarassa.
Luonnonhelmassa kiertävä reitti poikkeaa siinä, että sen ylläpidosta vastaa puhtaasti yksityinen yritys, kuusamolainen Rukapalvelu Oy.
Samalla kun kelkkaliikenne kasvaa yleisillä väylillä, matkailuyritykset ovat joutuneet rakentamaan omia reittejään.
Esimerkiksi Kuusamossa safariyritykset ovat tehneet ja ylläpitävät omilla varoillaan arviolta reilut 200 kilometriä omaa reitistöä. Yksityinen verkosto laaja, sillä koko pitäjässä yleisiä uria on noin 500 kilometriä.
Yritykset sijoittavat omiin reitteihin vuosittain isot rahat, vaikka ne maksavat myös kuntien ja firmojen perustamille moottorikelkkapooleille kunnostusmaksut yleisten reittien lanaamisesta.
Luonnonrauha
yhä tärkeämpää
Rukapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kämäräinen kertoo, että yhtiöllä on omia kelkkareittejä noin 100 kilometriä.
Kämäräisen mukaan omilla kelkkareiteillä matkailuyritykset haluavat taata, että ohjelmapalvelu onnistuu. Matkailun kansainvälistyessä safareille tulee yhä useammin asiakkaita, jotka eivät ole ennen kelkkaa ja lunta nähneetkään. Siksi reitit kunnostetaan juuri ennen retkiä sileiksi kuin pöydän pinta.
"Monet matkailijat haluavat yksityisyyttä, eivätkä halua muita kelkkailijoita nähdäkään", Jouko Kämäräinen sanoi.
Kelkkareittien ylläpito on kallista puuhaa, minkä vuoksi yleisten reittien kunnossapitoon tarvittavia varoja kerätään poolien kautta. Jouko Kämäräinen laskee, että poolimaksujen lisäksi Rukapalvelu sijoittaa omiin reitteihin vuosittain reilut 20 000 euroa.
"Kyllä sillä melkoiset kelkkamaksut maksaisi", Kämäräinen sanoi.
Kelkkamaksu on
hankala yrityksille
Kuusamon moottorikelkkapoolin puheenjohtaja, Rukasafaris Oy:n toimitusjohtaja Henrik Karvonen sanoo, että omien reittien pitäminen on niin kallista, että verkostoa ei ole enää lähdetty laajentamaan.
Rukasafariksella omia kelkkauria on 60-70 kilometriä. Karvosen mukaan Kuusamossa nykyiset yleiset reitit ovat alunalkaen matkailuyritysten rakentamia. Niiden hoito on siirtynyt poolille. Yleisten reittien kunnostuksestakin suurimman taloudellisen taakan kantavat suurimmat safariyritykset.
Henrik Karvosen mielestä kaavailtu kelkkamaksu on tämän vuoksi safariyritysten kannalta hankala. Pelkona on, että omien ja julkisten reittien kunnostukseen sijoitettavien varojen lisäksi kelkkojen käyttömaksusta lankeaisi kolmas lasku.
Pudasjärvellä 220 kilometrin kelkkaurien hoidosta vastaa myös pooli, jonka lisäksi Syötteellä kelkkayrityksillä on omia reittejä arviolta 60-70 kilometriä.
Pudasjärven kelkkaurapoolin puheenjohtaja Heino Ruuskanen kertoo, että vuosittain kunnostukseen käytetään rahaa noin 20 000 euroa. Hoidon pääpaino on Syötteellä, jossa liikennettä on eniten. Vuosittain kunnostuskilometrejä kertyy 1 400.
"Ei tuolla summalla saada reittejä huippukuntoon", Heino Ruuskanen myöntää.
Iso-Syöte Oy:n hotellin johtaja Juha Kuukasjärvi sanoo, että kelkkaurien kunnostamiseen pitäisi sijoittaa enemmän rahaa. Hänen mukaan harrastuksella on entistä tärkeämpi rooli matkailulle.
Syötteellä kelkkailua vauhdittaa tänä talvena Pudasjärveltä Ouluun valmistunut reitti. Etelä-Suomen heikko lumitilanne houkuttelee myös lisää kelkkailijoita.