Moottorikelkkaurat muuttuvat jatkossa mahdollisesti moottorikelkkareiteiksi. Ympäristöministeriö on laatimassa parhaillaan valtakunnallista moottorikelkkaväyläselvitystä, jonka pohjalta maastoliikennelain uudistamistarvetta muutoksen tekemiseksi aletaan pohtia.
Ympäristöministeriön ylitarkastajan Pekka Tuunaisen mukaan lain uudistamiselle on alustavasti katsottu olevan tarvetta, koska pelisäännöt väylillä vaihtelevat.
"On kestämätöntä, että kelkkareiteillä tarvitaan ajokortti, mutta urilla ei, vaikka molemmat on merkitty samanlaisin merkein maastoon. Valvonnan kannalta yhtenäiseen käytäntöön siirtymiselle on selkeä peruste", Tuunainen pohtii.
Hankaluutta nykytilanne aiheuttaa myös sitä kautta, että reiteillä sovelletaan tieliikennelain ja urilla maastoliikennelain liikennesääntöjä.
"Tästä syntyy monenlaista epäselvyyttä ja sählinkiä, mistä pitäisi päästä eroon."
Valtakunnallisen moottorikelkkaväyläselvityksen on määrä valmistua konsultin tekemänä kesään mennessä, ja ministeriö ryhtyy sen jälkeen selvittämään maastoliikennelain muutostarpeita.
Suomessa lasketaan olevan moottorikelkkaväylästöä vajaat 20 000 kilometriä. Määrästä moottorikelkkauria on valtaosa, arviolta 17 000 kilometriä. Selvitys tulee antamaan määriin täsmälliset luvut.
Moottorikelkkareiteillä tarkoitetaan maastoliikennelaissa säädetyllä tavalla perustettua reittiä. Moottorikelkkaura taas on kelkkailua varten maastoon merkitty maanomistajan lupaan perustuva ajoura.
Tuunainen ennakoi, ettei väylästön pidentämiselle tule olemaan isompaa tarvetta. Ehkä vain yhdysreittien lisärakentamista matkailukeskusten välille voidaan tulla tulevaisuudessa tekemään
"Pikemminkin on kysymys on laadusta kuin määrästä."
Selvitystyön valvojana hän on pyytänyt konsulttia tutkimaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusta väyläinvestointeihin.
Tarpeelliseksi on katsottu tietää, minne väylien rakentamista on maassa jatkossa ylipäätään järkevä rahoittaa, jos riittävää määrää lunta ei kerry tarpeeksi pitkäksi ajaksi. Aika on määritelty 2,5 kuukaudeksi.