Moottorikelkkailun onnettomuustilastot ovat pahoin synkistyneet vajaassa kahdessa viikossa. Turmat ovat vaatineet neljä uhria. Tammisaaren edustalla kuoli viikonloppuna isä ja kaksi lasta. Reilu viikko sitten belgialainen matkailija menehtyi opastetulla kelkkasafarilla Rovaniemen maalaiskunnassa.
Ylikonstaapeli Reijo Köngäs liikennevahinkojen tutkijalautakunnasta sanoo Tammisaaren turman olleen sikäli tyypillinen, että uhrit hukkuivat. Viime vuosien kelkkaonnettomuuksissa kuolleista yli puolet hukkui.
Opastetuilla safareilla sen sijaan edetään yleensä varsin turvallisesti. Kuolemaan johtaneita turmia on kirjattu kaikkiaan vain kaksi. Rovaniemen maalaiskunnan lisäksi safariretkeilijä kuoli kaksi vuotta sitten Kittilässä.
Könkään mukaan kelkkaonnettomuuden tyypilliset syyt ovat humala, pimeys ja liian kova vauhti. Kuolleista yli 60 prosenttia oli juonut alkoholia. Valtaosa oli yli 1,2 promillen humalassa.
Suurin osa onnettomuuksista sattuu jäällä. Liian suuren nopeuden ja usein pimeyden takia sulaa vettä tai heikkoa jäätä ei havaita ajoissa. Jarrutus alkaa liian myöhään. Vuosina 1992-2001 kuoli yhteensä 142 kelkkailijaa, joista 103 vesistöalueilla.
Liiallisesta nopeudesta kertoo, että 80 prosenttia onnettomuuksiin joutuneista kelkkailijoista nosti haastatteluissa esiin tapahtuman yllättävyyden ja äkillisyyden. Könkään mukaan moottorikelkkareiteillä, joilla kattonopeus on 60 kilometriä tunnissa, on tutkattu jopa 120 kilometrin tuntinopeuksia.
Pimeys ja vauhti ovat olleet osasyynä myös eräissä turmissa, joissa kelkkailija on kuollut metsäautotien yli vedettyyn puomiin tai kettinkiin.
Reitit sulavat
Vuosittain Suomessa kuolee 10-20 ja loukkaantuu nelisensataa kelkkailijaa. Köngäs kuitenkin arvioi, että kokonaisuudessaan moottorikelkoilla liikkuvat ovat hyvin vastuuntuntoista väkeä. Myös kelkan tuntemus ja ajotaito on useimmilla hyvä.
Köngäs korostaa, että opastetut safarit ovat yleensä erittäin hyvin ohjattuja. Safariyritykset ovat muun muassa hankkineet mittalaitteita, joilla testataan mukaan lähtevien matkailijoiden kunto.
Tänä keväänä onnettomuusriskiä lisää Lapissa lumen niukkuus. Utsjoella on jo jouduttu sulkemaan reittejä ja jos sää jatkuu lämpimänä, jouduttaneen ajelua pian rajoittamaan eräillä Levin ja Ylläksen tunturiväylillä. Köngäs muistuttaa, että lumipeitteen alta paljastuvat kivet ja kannot ovat kelkkailijoille erittäin vaarallisia.
Suomessa on vajaat 100 000 moottorikelkkaa, joista hieman alle puolet Oulun ja Lapin lääneissä. Kelkkailuinnostus on viime vuosina noussut reippaasti eritoten Itä- ja Länsi-Suomessa.
Köngäs muistuttaa, että maastossa ja reiteillä suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa, ellei sitä ole merkein määrätty alhaisemmaksi. Jäällä rajoitus on 80 kilometriä ja reen kanssa ajettaessa 40 kilometriä tunnissa.
Hän kehottaa kelkkailijoita kertomaan etukäteen reittinsä ja tarkkailemaan ajettaessa maastoa, jotta oikea sijainti osataan ilmoittaa onnettomuuden osuessa kohdalle.