Kolumni

Kelk­ka­park­ki­kiis­tas­sa ei ole help­po­ja rat­kai­su­ja

Matkailukaupunki Rovaniemen sisällä käydään vaikeasti ratkaistavaa, matkailun ympäristöhaittoihin kohdistuvaa kiistaa.

Matkailukaupunki Rovaniemen sisällä käydään vaikeasti ratkaistavaa, matkailun ympäristöhaittoihin kohdistuvaa kiistaa. Siinä safariyrittäjien moottorikelkkaparkin ja lähtöalueen aiheuttamat melu- ja pakokaasupäästöt ovat saaneet jotkut Pohjanhovin viereisen rannan asukkaat vaatimaan kelkkaparkin siirtämistä asutuksen läheltä muualle. Safariyrittäjillä ja matkailuväellä on kansalaisten keskuudessa puolustajiakin. He pitävät vaatimuksia kelkkaparkin siirtämisestä ymmärtämättömien matkailuelinkeinoon kohdistamana iskuna.

Päivä päivältä kiihtyvässä väittelyssä itse safareille osallistuneiden mielipiteitä ei ole kuulunut. Tuskinpa sellaisia hevin kuullaankaan. Moottorikelkkasafareille osallistujathan menettelevät itse sinänsä ristiriitaisesti. Valtaosa heistä tulee Lappiin ja Rovaniemelle kokemaan elämyksiä puhtaassa ja rauhallisessa luonnossa, mutta käytännössä he saavat niitä moottorikelkan kyydissä melun ja pakokaasujen höystäminä.

Kaupungin safariyrityksille vuokraamasta puiston kelkkaparkista starttaa käyntiin kiivaimpaan matkailuaikaan päivässä jopa 350 moottorikelkkaa. Meteliä ja pakokaasuja syntyy, vaikka kelkkaletkat lähtevät liikkeelle eri aikaankin. Asukkaiden vaatimuksia alueen rauhoittamisesta on helppo ymmärtää. Kukapa haluaisi, että kodin ulkopuolella pörräisi ja surraisi pakokaasuja päästäviä, meteliä aiheuttavia kelkkoja. Tosin kelkkailukausi kestää vain muutaman kiihkeän kevätkuukauden ajan. Väitteet siitä, että kelkkaparkki veisi kaupunkilaisilta puiston käytön mahdollisuudet talvella, lienevät kuitenkin liioiteltuja. Kukapa siellä lumen keskellä puistoa käyttäisi.

Rovaniemen 130 miljoonan euron matkailutulosta moottorikelkkasafarit tuottavat suuren osan. Neljä yritystä työllistää 160 henkilöä suoraan, vaikkakin suuri osa heistä on varsin kehnosti palkattuja, osa-aikaisia oppaita. Safariyrittäjät ovat tehneet vuosia työtä kasvattaakseen omaa kakkuaan ja samalla myös muidenkin rovaniemeläisten mahdollisuuksia hyötyä kaupungin turistivirrasta. 100 000 moottorikelkkasafarilaisen raja on jo ylitetty ja määrän tiedetään kasvavan koko ajan. Eikä moottorikelkka ole kaupunkilaisille mikä tahansa väline, sijaitseehan 240 työpaikkaa tarjoava Euroopan ainoa kelkkatehdas Rovaniemellä.

Voitaisiinko safareille osallistujat sitten kuljettaa ekologisemmin linja-autolla keskustan hotelleista uuteen kelkkaparkkiin Arktikumin pohjoispuolelle ? Puiston kelkkaparkkia vastustavat väittävät moottorikelkkojen tuottavan päästöjä kymmeniä kertoja enemmän kuin kuljettaminen linja-autoilla tuottaisi. Vastapuolella arvioidaan, ettei parkin siirtäminen muualle ratkaise melu-ja päästöongelmaa lainkaan ja sitä paitsi se nostaisi safareiden hintoja. Kuljettamiseen tarvittaisiin noin 800 linja-autoa, jotka odottaisivat ja jättäisivät matkustajia keskustan hotelleihin. Jotta kiistaan voisi ottaa kantaa faktojen perusteella, melu-ja päästövaikutuksista tarvittaisiin tutkimusta. Ihme kyllä, tänään kiistaa ratkaiseva kaupungin tekninen lautakuntakaan ei ole sellaista vaatinut.

Kelkkaparkkikiistassa ei ole helppoa ratkaisua, ellei sellaiseksi lasketa päästörajojen tiukennuksia lähivuosina. Ennen kuin kaksitahtiset kelkat joudutaan pakosta vaihtamaan ympäristöystävällisemmiksi nelitahtisiksi, pitäisi kaikki voitava tehdä nykyisten haittojen vähentämiseksi. Rovaniemellä ei olisi varaa menettää yhtään työpaikkaa eikä veronmaksajaa. Sen vuoksi joudutaan tänä väliaikana jotain uhraamaankin, mutta se on lopulta kaikkien etu.