Moottorikelkkareittejä vuodesta 1992 kunnostanut kuusamolainen koneyrittäjä Yrjö Käkelä on seurannut läheltä nopeasti kasvaneen harrastuksen kehitystä. Parikymmentä vuotta sitten nollapisteestä alkaneessa reitistön rakentamisessa on astuttu iso askel.
Käkelää ihmetyttää silti yhä se, että kelkkailun matkailullista arvoa ei osata vieläkään laskea kaikkialla. Hänen mielestään kelkkareitit ovat yhä luvattoman heikolla hoidolla, liikennemäärät huomioiden.
"Jossakin ei vieläkään tajuta, kuinka paljon reitteihin pitäisi satsata ja vastata kasvavaan kelkkailuun", Yrjö Käkelä sanoo.
Reittien kunnostamisen suurin ongelma on varojen puute. Jokaisessa pohjoisen matkailukunnassa yleisten reittien ylläpitoon kootaan rahaa poolien kautta. Kuntien lisäksi kortensa kekoon kantavat matkailuyrittäjät.
Reittien rakentaminen ja ylläpito on kuitenkin niin kallista puuhaa, etteivät rahat riitä. Yhtenä konstina ympäristöministeriön työryhmä selvittelee parhaillaan kelkkojen käyttömaksua, jonka periminen on osoittautunut mutkikkaaksi.
Yrjö Käkelä mielestä lähtökohtana pitää olla, että vain ne maksavat, jotka reiteillä ajavat. Jos käyttömaksu tulee kaikille, muun muassa työkseen luonnossa kelkalla liikkuvat viljelijät ja poromiehet joutuvat eriarvoiseen asemaan.
"Jos maksu ulotetaan kaikille, kelkkoja ryhdytään ottamaan pois rekisteristä", Yrjö Käkelä epäilee.