Moottorikelkkojen käyttömaksua pohtineen maastoliikennetyöryhmän mielestä kelkoille ei kannata määrätä enää uusia maksuja.
Viime keväästä lisämaksua selvitelleen työryhmän mielestä harrastajilta perittävillä lisäveroilla ja käyttömaksuilla ei saataisi kerättyä kunnon pottia reittien hoitoon.
Rekisteröidyiltä kelkoilta perittävä ajoneuvoveron tuotto jäisi heikoksi, koska kelkkoja on koko maassa niin vähän, noin 100 000. Reittikohtainen maksu olisi työryhmän mielestä tietulli, jonka perintä ja valvonta olisi hankalaa.
Moottorikelkkailijoille kaavailtiin vielä vuosi sitten 50 euron käyttömaksua. Sillä olisi saatu kokoon viisi miljoonaa euroa, mutta varojen ohjautuminen varsinaiseen tarkoitukseensa, reittien kunnostukseen, epäilytti vähän joka suunnalla.
Maastoliikennetyöryhmän sihteerinä toiminut ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Tuunanen sanoo, että ylimääräisestä maksusta luovuttiin kelkkailun kalleuden vuoksi ja siksi, että maastoliikennettä verotetaan rajusti. Yleisten teiden ulkopuolella liikkuvien kelkkojen vakuutusmaksut ovat korkeita. Lisäksi runsaasti kuluttavia kelkkoja rokotetaan yhtä raskaasti polttoaineveroilla, kuin julkisilla teillä liikkuvia ajoneuvoja.
Laajalle lausuntokierrokselle lähtevässä työryhmän mietinnössä esitetään myös sitä, että moottorikelkkareittien perustamiseen varattaisiin erillinen määräraha valtion budjettiin. Liikenne- ja viestintäministeriön menoihin kaavailtavat varat eivät kuitenkaan ehdi ainakaan seuraaville lumille.
Tuunasen mukaan kelkkareittien virallistamisesta tarvitaan valtakunnallinen suunnitelma, ennen kuin valtiolta heruu rahoja. Siihen saakka kunnostaminen ja rakentaminen on hoidettava nykyisellä tavalla,kuntien ja kelkkapoolien rahoilla.
Tuunasen mielestä kelkkailun kehittämisessä on eri tahoista kootun työryhmän mietinnön jälkeen astuttu ensimmäisen kerran pitävälle uralle. Hänen mukaan ympäristöministeriössäkään kelkkailua ei pidetä luontoa häiritsevänä liikennöintinä vaan tärkeänä ohjelmapalveluna. "Työryhmässä kelkkailua pidetään hyvänä asiana", Tuunanen korosti.
Moottorikelkkojen liikennöintiä teillä halutaan myös helpottaa, jonka vuoksi tieliikennelakia pitäisi uudistaa sallivammaksi.
Kuusamon kaupungin rakennusmestari Juhani Määttä pitää työryhmän esitystä yllättävänä. Matkailukunnissa ylimääräistä maksua pidettiin ennakkoon melko varmana. Siksi esimerkiksi Kuusamon noin 500 kilometrin reiteistä on jo puolet virallistettu.
Kaupunki laittaa kelkkareittien kunnostukseen ja rakentamiseen jo rahaa vuodessa noin 50 000-60 0000 euroa. Määtän mielestä kaupungin potin kasvattaminen tuntuu hankalalta.
