Kolumni

Kelk­kai­li­jat vas­tuus­sa siitä, miten maas­to­lii­ken­tee­seen suh­tau­du­taan

Kun moottorikelkkailijoille on Suomessa rakennettu 18 000 kilometriä virallisia ja epävirallisia kelkkareittejä, luulisi, ettei kelkkailijoilla olisi aihetta huristella enää muualla.Todellisuus on joskus kuitenkin toisenlainen.

Kun moottorikelkkailijoille on Suomessa rakennettu 18 000 kilometriä virallisia ja epävirallisia kelkkareittejä, luulisi, ettei kelkkailijoilla olisi aihetta huristella enää muualla.Todellisuus on joskus kuitenkin toisenlainen. Suurin osa kelkkailua harrastavista noudattaa määräyksiä, mutta villiä kelkkailua tapahtuu myös reittien ulkopuolella. Siellä tuhotaan herkässä vaiheessa olevaa taimistoa ja häiritään eläinten rauhaa.

Kelkkailijoiden joukkoon mahtuu myös heitä, jotka eivät piittaa itsestään eivätkä muista. Jopa ulkopuolisille aiheutetuista hengenvaarallisista läheltä piti -tilanteista kerrotaan silloin tällöin. Kelkkailijat itse jos ketkä ovatkin vastuussa siitä, miten kelkkailuun suhtaudutaan eri kansalaispiireissä ja millaisia lakimuutoksia mahdollisesti tarvitaan.

Nopea, herkästi kiihtyvä moottorikelkka on tappoväline vastuuttoman ja tottumattoman kuljettajan käsissä varsinkin, jos kuljettajaa ohjaa myös alkoholi. Sen epäillään olleen osallisena yhtä lukuunottamatta kaikissa kahdessatoista kuolemaan johtaneessa kelkkaonnettomuudessa viime vuonna.

Humalassa ajo on jopa yleisempää maastoliikenteessä kuin autoliikenteessä, jossa rattijuoppous on hälyttävä ongelma. Kuolleiden lisäksi kelkkaonnettomuuksissa loukkaantuneita on vuosittain satoja ja määrä on kasvamassa.

Yleensä humalassa ajaja on paikallinen asukas, joka viinahöyryissään saa päähänsä kelkkailla ilta- ja yöaikaan lähialueella. Heillä on vahva usko, ettei mitään satu eikä poliisipartio ole lähellä.

Myös turistit ovat mukana kelkkaonnettomuuksissa, mutta eivät ehkä sittenkään niin suuressa osassa, kuin siihen olisi mahdollisuuksia. Paljonhan on turisteja, jotka näkevät lunta ensimmäisen kerran elämässään puhumattakaan, että he olisivat ajaneet kelkalla. Vaikka kelkan ohjaimiin ensi kertaa istuvalle annetaan pikainen ajo-opetus ja muistutetaan turvallisuudesta, tilannetta voi verrata samaan kuin ammunnasta tietämättömälle annettaisiin ladattu ase. Yleisin turisteille sattuva onnettomuus tapahtuukin siinä, että väärän toiminnan seurauksena kelkka karkaa käsistä. Jos siinä ei mene henki, saattaa mennä jalka tai käsi pienemmistä vammoista puhumattakaan.

Pohjois-Suomessa ja etenkin Lapissa moottorikelkka on välttämätön kulkuväline eri ammatinharjoittajille; poromiehille, metsureille, safariyrittäjille ja valvontaviranomaisille. Näiden lisäksi Euroopan suurin kelkkatehdas Rovaniemellä työllistää yli 300 henkilöä.

Kelkoilla leipänsä hankkivien ja harrastajakelkkailijoiden olisi kuitenkin syytä muistaa, että ilmastomuutoksen aikana kelkkailu on monelle asian tiedostaneelle kuin punainen vaate. Joidenkin on vaikea ymmärtää sitä, että turistit tulevat hakemaan Lapista puhdasta luontoa, mutta menevät sinne kuitenkin bensiinin katkussa ja meteliä aiheuttavalla moottorikelkalla.

Turistien viihdyttämisen piikkiin on pantu myös viime viikolla pidettyjen kelkkakisojen tuonti Rovaniemen keskustaan. Olipa syy mikä tahansa, tapahtuma kertoo järjestäjien välinpitämättömyydestä ympäristöään ja asukkaita kohtaan. Myrkyllisiä pienhiukkasia ilmaan syytävien ja kovaa meteliä pitävien kelkkojen kisasta asukkailta tulleet valitukset lupaviranomaisille ovatkin ymmärrettäviä. Kun normaali elämäkin aiheuttaa saastetta, niin miksi sitä lisätään vielä viihteenkin nimissä!

siina.valimaa@kaleva.fi