Luvaton moottorikelkkailu kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla on harvinaista, mutta rikkomuksiakin tapahtuu. Tämän talven räikeimmät tapaukset lienevät sattuneet alkuvuodesta Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä ja viime viikolla Kevon luonnonpuistossa Utsjoella.
Tammikuun lopulla Metsähallituksen erätarkastaja löysi Syötteen kansallispuistossa yhdellä tarkastusmatkalla 14 kelkan päivän vanhat jäljet. Kevolla miesjoukko jäi kiinni törkeästä kelkkailusta, missä crossailtiin pitkin kanjonin seinämiä.
Syötteen kansallispuisto johtaja Timo Eskola kertoo, että valvonnan ja tiedottamisen myötä tilanne puistossa on nyt huomattavasti parempi.
"Pääsääntöisesti kelkkailijat ovat nyt pysyneet reiteillä. Tilanne on mennyt selvästi parempaan suuntaan", hän sanoo.
Lemmenjoen ja Kevon puistoissa sekä Sevettijärven ja Näätämön alueilla on kevät muuten ollut rauhallinen, mutta viikko sitten Kevolla muuan kelkkailijaporukka käytti kanjonin jyrkkiä seinämiä crossailuun.
"Kyseessä oli varsin törkeä teko. Paikalla oli isompi miesjoukko rallaamassa kelkoillaan. Uskomaton juttu, sillä meidän käsityksen mukaan porukalla oli tiedossa, että sellainen toiminta on ehdottomasti kielletty. Asia on poliisitutkinnassa, mutta ainakin osa miehistä on tunnistettu. Minun tietääkseni he ovat paikallisia", puistonjohtaja Tapio Tynys kertoo.
Nollatoleransiin
vaikea päästä
Sen sijaan norjalaisten kelkkailupainetta Suomen puolelle ei Ylä-Lapissa ole ollut havaittavissa. Tynys arvelee norjalaisten hakeutuvan kelkkailemaan Suomeen lähinnä Käsivarressa.
Erätarkastaja Mika Seurujärvi kertoo, että Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä Käsivarren erämaa- ja luonnonsuojelualueilla tavataan joka vuosi joku kelkkailija luvattomilla reiteillä, mutta ongelmaa ei ole esiintynyt samassa mittasuhteessa kuin Syötteellä.
"Aina silloin tällöin näkyy joitakin jälkiä luvattomista kelkkailijoista. Kansallispuistossa tavataan joskus turisteja, jotka ovat eksyneet huoltouralle. Nollatoleranssiin erämaassa on mahdotonta päästä, sillä aina joku ajelee luvattomilla hangilla joko tahallaan tai tahattomasti", hän sanoo.
Viime vuosina norjalaisten kelkkailijoiden määrä Käsivarressa on kasvanut. Seurujärvi kertoo, että keväisin Kilpisjärven kelkkailijoista suurin osa on Norjasta. "Heillä on siellä mökkejä ja asuntovaunuja. He ajelevat pääasiassa kylän läheisyydessä eivätkä pyri kauemmaksi. Siellä he pyörivät Saanan ympärillä ja ajelevat jäätä pitkin", hän sanoo.
UK-puistossa
rauhallista
Puistonjohtaja Sakari Kankaanpää ei ole useampaan vuoteen havainnut luvatonta kelkkailua Urho Kekkosen kansallispuistossa tai muilla seudun suojelualueilla.
Rikkomuksia ei liiemmin ole paljastunut myöskään UK-puiston itäisessä osassa Kemihaaran suunnalla.
Kankaanpään havaintojen mukaan luvatonta maastoajoa tapahtuu enemminkin kesällä.
"Kansallispuistossa on lupa liikkua Metsähallituksen omalla väellä, rajamiehillä sekä poromiehillä työtehtävissä. Eniten siellä liikkuu puiston henkilökuntaa huoltoajoissa. Näihin aikoihin puistossa tehdään myös kotkanpesätarkastuksia", Kankaanpää kertoo.
Rajavartiosto liikkuu erityisesti itärajan pinnassa, mutta rajamiehet partioivat joskus Luirolla asti. Poromiehet liikkuvat puistossa poronhoitotehtävissä.
"Pilkkijöille voidaan myöntää kelkkailuluvat tietyille reiteille tiettyinä aikoina. Hirven huoltoajo lumipeitteen aikana on määrättyjä reittejä pitkin sallittu luvanvaraisesti. Tietenkin saaliin saa tuoda kelkalla pois, mutta siitäkin on tehtävä ilmoitus. Myös kelkalla tapahtuvia tutkimuslupia voidaan myöntää, mutta niitä haetaan vähän. Sen sijaan retkeilyä varten kelkkalupaa ei myönnetä."