Ennuste lupaa normaalia kelirikkoa, mutta lähiviikkojen sää ratkaisee, miten pahasti rospuutto puree väylien pintaa ja rakenteita.
Entinen liikennevirasto, nykyinen Väylä, ennakoi tälle keväälle normaalia kelirikkotilannetta kaikkialle muualle paitsi Lapin ja Kaakkois-Suomen alueelle.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen tienpidon asiantuntija Ari Junkkari sanoo, että kevään kelirikon purevuus selviää lähiviikkoina.
– Talvi oli aika tasaista pakkaskeliä, eli jatkuva sulaminen ja jäätyminen ei rasittanut pahasti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkkoa.
Oulun aluevastaava Jorma Lusikka ennustaa, että jos painorajoituksia joudutaan asettamaan, ne tulevat hänen alueellaan samoihin paikkoihin kuin ennenkin.
– Utajärven Naaman ja Yli-Utoksen kulmilla sekä Tyrnävän ja Muhoksen Kylmälänkylän välisellä tiellä voi taas tulla ongelmia.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen Raahen ja Ylivieskan aluevastaava Pekka Toiviainen arvelee, että Raahen alueella tiekeväästä voi tulla viimevuotista parempi
– Nyt näyttää kelien suhteen hyvältä. Kun yöpakkasia riittää, päivällä paistaa aurinko ja tuulee, se kuivattaa tienpintoja sulamisen tahtiin. Hyvää lupaa myös se, että maastossa ei tällä hetkellä ole paljon vettä kuivan kesän ansioista. Mikäli kevät muuttuukin sateiseksi, voi tilanne olla nopeasti hankalampi.
Viime keväänä kelirikko oli erityisen paha. Kevät tuli niin äkkiä, että painorajoituksiinkin jouduttiin turvautumaan.
– Painorajoituksia laitetaan vasta, kun on pakko. Pakko on siinä tilanteessa, kun tienpitoajoneuvo aiheuttaa tiellä enemmän lisää vahinkoa kuin saa korjattua.
Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta. Viime vuosina koko maassa on asetettu painorajoituksia yleensä noin 600–2 000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 4 100 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 600 kilometrillä.
Painorajoitetuilla teillä sallitaan elintärkeät kuljetukset, kuten linja-autoliikenne sekä maidon, teuraseläinten ja elintarvikkeiden kuljetukset.
Sorateillä saattaa paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.
Toiviainen toivoo, että raskaan kuljetukset hoidettaisiin nyt, kun tilanne teillä on vielä hyvä.
Kelirikkoa enemmän Toiviainen on huolissaan päällystetyistä teistä, sillä niiden kunto alkaa olla heikko eikä rahaa korjauksiin ole. Raahen alueella eniten oirehtii tie 813, eli Pattijoen kylältä Siikajoen kylälle vievä tie.
– Teitä ei pystytä uusimaan, vaikka pitäisi. Tämä tekee sen, että vettä voi päästä päällysteen alle. Sitten tulee routimista, vesi jäätyy ja sulaa. Reikä saattaa tulla päällysteeseen yllättävänkin joutuin.
Toiviaisen mukaan teiden korjaustilanne on tällä hetkellä ennätyshuono. Esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella on lähes 9 000 kilometriä päällystettyjä teitä, joita pitäisi uusia noin 650 kilometriä vuosittain. Tänä vuonna uusitaan vain 120 kilometriä. Ensisijaisessa asemassa ovat valtatiet ja kantatiet, joiden kautta suurin osa liikenteestä ajetaan.
Tilanne saa tiemiehen surulliseksi.
– Tulevaisuudessa voi olla niin, että kaikki rahat menevät vain teiden paikkauksiin. Se on sitten muualta pois.