Keliakia on yleistynyt Suomessa noin 20 vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen perusteella sairaus on selvästi yleisempi kuin tähän asti on tiedetty.
Tutkimuksen mukaan lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Lääkärin diagnoosi sairaudesta on noin puolella prosentilla suomalaisista, joten jopa noin 50 000 aikuisen arvioidaan sairastavan tunnistamatonta keliakiaa.
"Keliakian diagnosointi on nykymenetelmillä entistä helpompaa, joten se tunnistetaan paremmin", toteaa sairauden esiintyvyyttä tutkinut Sini Lohi Tampereen yliopiston Lastentautien tutkimuskeskuksesta.
Lohen mukaan keliakian yleistymisessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään siitä, että piilevät tapaukset löytyvät helpommin. Kahden laajan väestötutkimuksen perusteella hän arvioi, että keliakiaa sairastavien suomalaisten määrä on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut.
Prosentista kahteen
Lohi tarkasteli vuosina 1978-80 koottua Mini-Suomi-aineistoa sekä Terveys 2000 -aineistoa vuosilta 2000-2001. Molempiin tutkimuksiin osallistui noin 8 000 suomalaista aikuista.
Kummastakin joukosta kerättiin sairauskertomusten perusteella ne, jotka olivat saaneet lääkäriltä diagnoosin keliakiasta. Lisäksi etsittiin verinäytteistä keliakian vasta-aineita, jolloin löytyivät tunnistamatonta keliakiaa sairastavat.
Tulos oli, että tunnistettua ja tunnistamatonta keliakiaa sairasti vuoden 1980 paikkeilla yhteensä 1,05 prosenttia suomalaisista. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin määrä oli noussut 1,99 prosenttiin.
Kansanterveyden kannalta myönteistä on se, että piilevien keliakiatapausten osuus on 20 vuodessa pienentynyt. Ajoissa aloitettu hoito eli gluteenia sisältävästä ruuasta luopuminen ehkäisee keliakiaan liittyviä lisäsairauksia.
Syytä ei tiedetä
Keliakian lisääntymisen syy on Lohen mukaan toistaiseksi arvoitus.
"Vastaus on yksiselitteinen: syytä ei tiedetä", sanoo Lohi.
Syytä voidaan hänen mukaansa etsiä ainakin imeväisiän ruokavaliosta tai siitä, että gluteenin määrä suomalaisten ruokavaliossa olisi lisääntynyt. Varmaa näyttöä kummastakaan ei kuitenkaan ole.
Taustalla saattaa olla myös se, että hygienia on Suomessa parantunut ja lapset sairastavat entistä vähemmän tartuntatauteja.
Tällöin osalla ihmisistä elimistön immuuni- eli puolustusjärjestelmä häiriintyy ja kääntyykin omaa kehoa vastaan. Allergioiden tavoin keliakiakin kuuluu niin sanottuihin autoimmuunitauteihin.