Kela on tärkeä palvelulaitos. Sen organisaatiouudistus ja palvelujen kehittäminen kärsivät, kun poliitikot vetävät välistä ja estävät järkeviä uudistuksia.
Perusturvan maksajana Kela on kiistatta erittäin merkittävä palvelulaitos. Jos sen toiminta yskii, palvelu kangertelee tai tukipäätökset viivästyvät, kansalaiset kärsivät. Siksi onkin ehdottoman tärkeää, että Kelan palvelu on nopeaa, tehokasta ja ystävällistä. Kela on asiakkaita varten, eivät asiakkaat Kelaa varten.
Palvelujen käyttäjien kannalta on elintärkeää, että kaikki perusturvaan liittyvät asiat voidaan hoitaa yhdeltä Kelan luukulta. Järjestelmän muutos onkin lisännyt dramaattisesti Kelan työtä. Henkilökunnan on oltava ammattitaitoista, koska jo sosiaalilainsäädäntö on hyvin monimutkainen.
Tällä hetkellä Kela käsittelee yli sata etuutta eli hyväksyy ja maksaa päivärahoja, työttömyysturvaa, eläkkeitä sekä lääke- ja lääkärikorvauksia. Asiakkaita on kyettävä neuvomaan ja auttamaan. Verohallinto on uudistunut hallintoviranomaisesta palveluorganisaatioksi. Samaa voi toivoa myös Kelalta.
Kelan keskeinen tavoite on kohentaa asiakaspalvelua. Sähköistä asiointia ja puhelinpalvelua kehitetään, myös laajan asiakaspalautteen pohjalta. Uusi hallintolaki edellyttää, että päätökset perustellaan asiakkaille selkeästi. Lakipykälistä huolimatta päätökset on kirjoitettava selkeällä suomella.
Oulussa lapsensa menettäneitä vanhempia kohdeltiin kylmästi. Kela on myöntänyt virheen ja pahoitellut asiaa. Myös pääjohtaja Jorma Huuhtanen esitti perjantaina Oulussa vieraillessaan oman anteeksipyyntönsä tapahtuneesta. Tällainen vastuunkanto huomataan.
Monimutkainen hallinto vaikuttaa Kelan kykyyn palvella asiakkaita. Laitos on eduskunnan alainen, kuten Yleisradiokin, mutta maan hallitus kuitenkin määrittelee etuustasot ja verojen yhteydessä perittävien sairausvakuutusmaksujen suuruuden. Kelalla on kymmenhenkinen hallitus, johon ulkopuolisten jäsenten lisäksi kuuluvat pääjohtaja ja hänen varamiehensä. Kelan valtuutetut ovat kansanedustajia, joiden tehtävänä on valvoa laitoksen toimintaa ja hallintoa ja päättää muun muassa Kelan hallituksen kokoonpanosta.
Kelassa on käynnissä organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on parantaa palvelua. Tähän saakka esimerkiksi kenttäorganisaatio on ollut lähes heitteillä, nyt se kuuluu pääjohtajan vastuulle. Johtajia oli tarkoitus vähentää kuudesta neljään ja selkeyttää toimenkuvia.
Matti Vanhasen hallitus kuitenkin käveli valtuutettujen yksimielisen esityksen yli: Kelaan nimitetään edelleenkin ruotsinkielinen johtaja. Kuten kansanedustaja Jouni Backman myönsi sunnuntaina Kalevassa, SDP:n ja keskustan ministerit hyvittivät tällä tavoin RKP:tä, joka kärsi tappion pakkoruotsikiistassa. Pahimmillaan Kelan johtajien määrä pysyy kuudessa, onhan SAK vastustanut oman nimikkovirkansa lakkautusta Kelan johtajistossa.
Kelan johtajien määrää koskeva nahkapäätös on uusi osoitus punamultahallituksen ikävästä nimityskulttuurista. Puolueiden läänitykset pitävät organisaatiot ylisuurina ja tehottomina. Ruotsinkielisen johtajan paikan säilyttämisen motiivi ei ollut Kelan ja sen asiakkaiden paras, vaan RKP:n ja maan hallituksen etu. Päätöksellä varmisteltiin hallituksen toimintakykyä.
Pääjohtaja Huuhtasen mukaan Kelan organisaatiouudistusta jatketaan, vaikka johtajien määrän vähennys karahtikin karille tässä vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on siirtää tehtävien hoitoa lähemmäksi asiakkaita.