Sairausvakuutus korvaa yhä pienemmän osan yksityislääkärillä käynneistä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole aikomustakaan nostaa korvauksia ennen vuotta 2005, vaikka yksityislääkäripalvelut kallistuvat koko ajan.
"Nyt pääasiallinen huomio kiinnittyy julkiseen terveydenhuoltoon", hallitusneuvos Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa.
Sillä aikaa yksityisellä lääkärillä käynti kallistuu, mutta korvaus pysyy samana. Tavallisesta 20 minuutin vastaanotosta sairausvakuutus korvaa enää 26,5 prosenttia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt vastaanotoille ja toimenpiteille taksat, josta se korvaa potilaalle 60 prosenttia. Ongelmana vain on, että lääkärissä käynti maksaa aina rutkasti enemmän kuin taksa.
Nykyiset taksat ovat nimittäin peräisin vuodelta 1989. Kansaneläkelaitos onkin pyytänyt useita kertoja vuodessa ministeriötä nostamaan taksoja lähemmäksi todellisuutta.
"Ainakin kolmesta neljään kertaan on esitetty korotuksia joka vuosi. Meille ei ole lupailtu mitään", harmittelee etuuspäällikkö Pirkko Sihvonen.
Gynekologilla
käynti yleisintä
Lupauksia ei anneta vielä vähään aikaan. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) on kysynyt jopa, kannattaako kaikkia yksityisellä lääkärillä käyntejä korvata lainkaan. Nyt Mönkäre ei vastannut Kalevan soittopyyntöihin.
"Me on esitetty, että päästäisiin edes 40 prosentin korvauksiin", Pirkko Sihvonen sanoo. Tällä hetkellä sairausvakuutus korvaa aina vähemmän, tavallisissa vastaanotoissa jopa alle 30 prosenttia todellisista kuluista.
Yleisimmin ihmiset käyvät yksityisellä gynekologilla. Tilasto vuodelta 2001 kertoo käynnin maksaneen keskimäärin 48 euroa, kun korvaus oli vain 16,20 euroa.
Yksityisen gynekologin merkitystä on vaikea kiistää, sillä samana vuonna vastaanotolla kävi puoli miljoonaa suomalaista.
Silmälääkärillä Kelan taksat olivat vielä kauempana totuudesta. Käynti maksoi keskimäärin 61,60 euroa, mutta korvausta tuli vain 20 euroa.
Ministeriössä pysytään silti tiukkoina. Hallitukselle tärkeämpää on parantaa hoidon saatavuutta julkisessa terveydenhuollossa.
Niin sanotun kansanterveysprojektin tavoitteena on, että jokainen suomalainen pääsisi kolmessa päivässä yleislääkärille. Erikoislääkärille pitäisi päästä kolmessa viikossa ja leikkaukseen kolmessa kuukaudessa.
"Tämä on päätavoite. Sillä välin ei tehdä yksittäisiä ratkaisuja", hallitusneuvos Anja Kairisalo kertoo.
"Yksityiset vähentävät
yhteiskunnan kuormaa"
Yksityisillä lääkäriasemilla ihmetellään ministeriön logiikkaa. Asemilla uskotaan, että julkisen terveydenhuollon jonot lyhenevät parhaiten sillä, että asiakkaita käy myös yksityisillä lääkäreillä.
"On järkevää, että taksoja ei ruveta ainakaan pudottamaan tai korvauksia lopettamaan. Muuten siirtyisi potilaita paljon julkiselle sektorille", huomauttaa Oulun Diakonissalaitoksen johtava ylilääkäri Timo Takala.
Kun Kela korvaa asiakkaalle jatkuvasti 15 vuotta vanhojen taksojen mukaan, yksityislääkärit eivät houkuttele asiakkaita.
"Lähtökohtahan on, että lääkärissä käynnistä korvattaisiin 60 prosenttia", Takala muistuttaa. Kun sairausvakuutus korvaa todellisuudessa alle 30 prosenttia kuluista, jonot julkisessa terveydenhuollossa uhkaavat venyä.
Siltikin yksityiset lääkärit keventävät hänen mukaansa yhteiskunnan kuormaa, sillä verovaroista maksetaan vain kolmannes asiakkaan kuluista.