Helsinki Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuutetut joutuvat vastoin tahtoaan laittamaan yhden Kelan johtajapaikan lähiaikoina hakuun. Asiasta keskustellaan valtuutettujen kokouksessa tiistaina.
Valtuutetut ovat puheenjohtajansa, kansanedustaja Maija Perhon (kok.) mukaan jääneet kieliasetuksen vangiksi.
Hallitus pani kieliasetuksen jäihin hallitusryhmien vetäjien sopimuksella. Näin hyvitetään RKP:tä ylioppilaskokeen pakkoruotsitappiosta.
"Kelan virkakauppa tehtiin hallituksessa. Meidän on pakko laittaa paikka auki kieliasetuksen mukaisesti eli yhtenä pätevyysvaatimuksena on täydellinen ruotsin kielen taito. Muutoin edessä olisi laiton tilanne", Perho sanoo.
Hän harmittelee, että nyt ei päästä eteenpäin valtuutettujen yksimielisessä tavoitteessa supistaa Kelan johtajien lukumäärää nykyisestä kuudesta neljään.
Tämä oli tarkoitus toteuttaa niin, että viime vuoden lopulla eläkkeelle siirtyneen Henry Olanderin paikka täytettiin määräaikaisena vain elokuuhun asti. Myös ensi syksynä eläkkeelle jäävän johtaja Pekka Morrin paikka oli tarkoitus jättää täyttämättä. Näin supistus olisi tehty luonnollisen poistuman kautta.
Määräaikaisen johtajan paikan sai ruotsia äidinkielenään puhuva Mikael Forss (sd.). RKP:ta edustanut Olander istui osin myös työnantajille kuuluvalla paikalla. Morri on SAK:n edustaja johtajistossa.
Jo viimeksi RKP kävi kovan väännön Forssin paikasta, mutta kärsi tappion. Todennäköisesti se yrittää nytkin saada paikalle oman puolueensa edustajan.
Kelan valtuutettujen joukossa on herännyt pelko, että kieliasetuksen säilyminen merkitsee sitä, että syksyllä yritetään täyttää myös Morrilta vapautuva paikka. Tällöin Kelassa säilyisi kuusi johtajaa.
"En pidä perusteltuna, että Morrin paikkaa enää täytetään. Pitää päästä ainakin alkuun johtajamäärän supistamisessa", Perho edellyttää. Pahinta hänen mielestään on, jos kieliviran hintana on "diili".
Mandaattivirat
tarpeettomia
Perhon mukaan Kela tarvitsee korkeatasoiset ammattijohtajat. Ensisijainen tavoite ei voi olla poliittinen mandaattipaikka.
"Kelaan on valittu ulkopuolinen hallitus, jossa on sekä poliittinen, työmarkkinapoliittinen että sosiaalipoliittinen edustavuus. Johtajien poliittiset mandaattipaikat ovat näin tarpeettomia."
Kieliasetuksen muutos pantiin vireille viime vuonna, kun valtuutetut päättivät yksimielisesti keventää johtajistoa. Tähän linjaukseen yhtyi myös Kelan ulkopuolinen hallitus.
Valtuutetut esittivät yksimielisesti valtioneuvostolle, että yhden johtajan viran täydellisestä ruotsin kielen kirjallista ja suullista hallintaa koskeva kelpoisuusasetuksen kohta kumottaisiin.
Kieliasetus tarkoittaa Perhon mukaan käytännössä sitä, että yhtä paikkaa voivat hakea vain ruotsia äidinkielenään puhuvat. Muut johtajilta vaadittavat ominaisuudet ovat johtajakokemus ja sosiaaliturvan tuntemus.
"Koska kielivaatimuksesta on säädetty asetuksella, valtioneuvosto voi näin kävellä Kelan valtuutettujen yli", Perho kuvaa tilannetta. Hänen mukaansa ei voi välttyä siltä, että kieliasetuksen jäihin laittamisessa on kyse RKP:lle annettavasta hyvityksestä.
Poikkeukselle ei
löydy perusteita
Kansaneläkelaitos on eduskunnan alaisista laitoksista ainoa, jossa yhdeltä johtajilta vaaditaan täydellistä ruotsin kielen taitoa. Perhon mielestä tämä poikkeusasema on tarpeeton.
Hän huomauttaa myös oikeuskansleri Paavo Nikulan todenneen jo aikaisemmin, että tälle poikkeukselle ei löydy perusteita.
"Kelassa on jo johtajia, jotka osaavat ruotsia. Yhden johtajan täydellisellä ruotsin kielen taidolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten Kela palvelee asiakkaitaan", Perho korostaa.
Hänen mielestään on paljon tärkeämpää taata se, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. "Siitä kyllä pidetään huoli jatkossakin", Maija Perho lupaa.