Vuoden 2017 alusta käynnistynyt perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnosta maailmalla, kertoo Yle. Kahtatuhatta työtöntä koskeva kokeilu on mittakaavassaan kansainvälisesti poikkeuksellinen.
Pieniä kokeilujakin on ollut muualla, mutta ei koskaan Suomen kaltaisissa olosuhteissa.
Perustulotutkimusta vetävä Kelan yhteiskuntajohtaja, professori Olli Kangas vertaa perustulon herättämää kiinnostusta äitiyspakkauksen aiemmin saamaan huomioon.
– Suomi on saanut valtavasti positiivista maabrändiä kohotettua. Ulkomaisessa mediassa on oltu kiinnostuneita yllättävän laajalti, Kangas kertoo Ylelle.
Kymmenet ulkomaiset viestimet ovat viime päivinä ottaneet Kelaan yhteyttä kysyäkseen perustulokokeilusta. Kyselyitä on tullut muun muassa Kanadasta, Yhdysvalloista ja Japanista sekä eri puolilta Eurooppaa. Joukossa ovat myös Hollanti ja Ranska, jotka harkitsevat omia perustulokokeilujaan.
Esimerkiksi uutistoimisto AP julkaisi alkuviikosta perustulokokeilusta jutun, jossa kerrottiin Suomen olevan ensimmäinen maa Euroopassa, joka alkaa maksaa työttömille kuukausittaista perustuloa.
Kokeilua kuvattiin ainutlaatuiseksi, ja sen tavoitteiksi nimettiin byrokratian ja paperisodan vähentäminen, köyhyyden lievittäminen ja työllisyyden vauhdittaminen.
Jo joulun alla yhdysvaltalainen New York Times -lehti julkaisi laajan jutun Suomen perustulokokeilusta.
Ulkomaiset mediat haluvat tietää, miten Suomen kokeilu toimii ja kuinka siihen osallistuvat ihmiset on valittu. Myös perustulon taloudellinen puoli ja sen mieltäminen kalliiksi mietityttää.
Perustulosta on puhuttu kansainvälisesti jo vuosikymmeniä. Tällä hetkellä kokeiluja valmistellaan ainakin Hollannissa, Kanadassa, Britannian Skotlannissa, Ranskassa sekä Kalifornian Piilaaksossa. Pienimuotoisia hankkeita on ollut myös Italiassa, Keniassa, Ugandassa ja Intiassa.
Sveitsiläiset torjuivat perustulosuunnitelman kansanäänestyksellä viime vuonna.