Monet jäävät ilman heille kuuluvia Kelan myöntämiä etuuksia. Yleisimmät saamatta jääneet etuudet ovat eläkkeensaajan hoitotuki ja vammaistuki. Myös eläkkeensaajan asumistuki jää usein hakematta.
Etuuksia jää saamatta monesta eri syystä. Niitä ei osata hakea tai hakemus hylätään. Esimerkiksi kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä koskevista uusista hakemuksista neljännes hylätään.
Usein hylkäämistapauksissa sosiaaliset kriteerit täyttyisivät, mutta lääketieteelliset kriteerit eivät. Hakemusten eväämiseen vaikuttaa määrärahojen loppuminen.
Ongelmia on myös eläkkeensaajien hoitotuen hakemisessa. Hoitotukeen oikeutettujen määrä kasvaa koko ajan, mutta kaikki eivät sitä kuitenkaan hae.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan ilman hoitotukea voi olla jopa 20 000 siihen oikeutettua yli 85-vuotiasta henkilöä.
Kela voi tutkia
harvat tapaukset
Omien oikeuksien perääminen vaatiikin kansalaiselta vaivannäköä ja perehtymistä pykäliin.
"Kelassa on yli sata etuusnimikettä, ja sosiaaliturva on rikkonainen. Etuuksista tietäminen vaatii todella paljon tietämystä ja perehtymistä asioihin", sanoo etuuspäällikkö Jorma Viitala Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta.
Viimeisen kolmen vuoden aikana Kela on selvittänyt hakematta jääneitä kansaneläkkeitä. Vuonna 2004 tapauksia tuli esille yli kolmetuhatta. Nämä selvitettiin ja eläke myönnettiin yli 800:lle eläkkeensaajalle.
Tasokorotukset kansaneläkkeessä voivat muuttaa tilannetta myös niiden kohdalla, jotka aikaisemmin eivät ole olleet oikeutettuja tämän etuuden saamiseen.
"Näissä tapauksissa seuraaminen on mahdollista, koska yli 65-vuotiaista meillä on tiedot rekisterissämme", etuuspäällikkö Jorma Viitala sanoo.
"Jos siellä ei ole tietoa sellaisista tuloista, jotka estäisivät kansaeläkkeen saamisen, me otamme asiakkaaseen yhteyttä ja selvitämme tilanteen", Viitala valottaa.
Tarvetta sosiaalisille
perusteille
Tampereen yliopiston tutkija Anna Metteri on selvittänyt sosiaaliturvan kohtuuttomia tilanteita. Tutkijan mukaan nykyinen sosiaaliturva ei estä asiakkaan kannalta kohtuuttomien tilanteiden syntymistä. Moni jää vaille lakisääteisiä etuuksia, vaikka ne olisi miten hyvin kirjoitettu lakiin. Hänen mukaansa yksi syy on se, että ihmisten tilannetta ei selvitetä tarpeeksi laaja-alaisesti.
"Kohtuuttomia tilanteita ei voida poistaa nykyisellä järjestelmällä, jossa tehokkuutta mitataan määrillä ja etuushakemusten läpimenolla. Jos tilanteiden ainutlaatuisuutta ei oteta huomioon, se johtaa eriarvoistumiseen", Metteri toteaa.
Kelan tuet myönnetään lääketieteellisten perusteiden ja erilaisten lausuntojen pohjalta. "Tämä on aivan liian kapea-alaista monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa", sanoo Metteri.
Hänen mukaan viranomaisten pitäisi nykyistä paremmin perehtyä asiakkaittensa tilanteisiin ja ohjata eri tukien hakemissa.
"Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat ne, jotka jäävät pyörimään systeemin jalkoihin. Pahimmillaan he voivat jäävät ilman kaikkia tuloja", Anna Metteri toteaa.
Saman ongelman myöntää myös Jorma Viitala. Hänen mielestä sosiaaliturvaa pitäisi kehittää enemmän sosiaalipainotteisemmaksi, jolloin esimerkiksi kuntoutusjärjestelmä toimisi nykyistä tehokkaammin.
"Tämä aika tuottaa yhä enemmän sosiaalista kyvyttömyyttä ja koska etuudet perustuvat lääketieteellisiin selvityksiin, fyysisiin sairauksiin ja vammoihin, sosiaalisilla perusteilla ei tukea saa".
