Tasasuuruiset lapsilisät saattaisivat Kelan selvityksen mukaan olla vaihtoehto esitetyille lapsilisien leikkauksille. Kelan laskelmat osoittavat, että valtio voi saada vastaavan säästön ilman varsinaista leikkausta maksamalla jokaisesta lapsesta saman tuen. Hallitus päätti kehysriihessään maaliskuun lopussa ulottaa säästöt lapsiin. Lapsilisiä leikataan kahdeksalla eurolla kuukaudessa.
Kela on laskenut valtiolle kertyvän runsaan sadan miljoonan euron säästön, mikäli jokaisesta lapsesta maksettaisiin ensimmäisen lapsen mukaan 104,19 euroa. Nykyisin lisät on porrastettu lapsiluvun mukaan nousevaksi. Seuraavista lapsista maksetaan enemmän kuin ensimmäisestä.
Kela on tehnyt rakentavan ehdotuksen, joka karsii tukisummaa hallituksen leikkuria tasapuolisemmin. Lapsilisien tasamaksu lisäisi köyhien perheiden määrää noin prosentilla. Toimeentulotuen tarve kasvaisi noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Viisi- tai useampilapsisia perheitä on Kelan mukaan alle 10 000. Suomessa on miljoona lapsilisään oikeutettua alle 17-vuotiasta.
Vuodesta 1948 maksetut lapsilisät ovat suomalaisen sosiaalipolitiikan ja perheiden tukemisen ydin. Niillä osaltaan turvataan mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lapselle. Lapsilisiin ei saa kajota kevyin perustein.
Suomi kituuttaa vaikeassa taloustilanteessa eikä hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä ikävät säästöpäätökset. Lapsilisäleikkaukset tulivat säästölistalle yllättäen, joten hallitus tuskin ehti puntaroida vaihtoehtoisia malleja.
Hallitukselta kuitenkin vaaditaan erityistä kykyä nähdä leikkausten vaikutukset. Järjen käyttö ja päätösten hienosäätö vielä jälkikäteen on sallittu.
Pääkirjoitus