Suunnitelmat sairausvakuutuksen uudistamiseksi parantavat Kelan rahoituspohjaa, arvioi Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen tyytyväisenä.
Vakuutukselle perustuva rahoitus antaa Kelalle mahdollisuuden suunnitella toimintaa vakaalta pohjalta. Se nostaa riskit esiin ja sitouttaa maksajat omiin osuuksiinsa. Mutta myös Kelan maksuvalmiutta olisi vahvistettava.
"Kelassa on selkeästi syventynyt sosiaalivakuutusajattelu periaatteena, jossa on vakuuttaminen taustalla", Huuhtanen toteaa.
Vakuutuksella varaudutaan korvaamaan juuri riskejä. Niinpä toisin kuin sosiaaliturvassa, vakuutukseen liittyy aina periaate, että tulot ja menot ovat tasapainossa, pääjohtaja painottaa. Vastaavanlaisesta on jo kokemusta työeläkkeen taholla.
Kelalla riskit liittyvät toimeentulon varmistamiseen, työttömyyteen tai sairauksiin.
"Jos sosiaalivakuutuksen periaate saadaan rahoitukseen ja maksuvalmiusasia meidän kannaltamme kuntoon, silloin Kela pystyy suunnittelemaan omaa työtään", Kelan pääjohtaja iloitsee.
"Silloin voimme ennakoida aivan toisella tavalla, miten kulujen kehitys hallitaan, miten palettimme toimii tulevia tarpeita ajatellen."
Kassaan valmiutta
Päätöksentekoakaan ei mahdollisesti jatkossa enää tarvitsisi viedä eduskuntaan, Huuhtanen kaavailee. "Vaan siinä olisi vakuutusmatemaattinen pohja, joka on pakko aina ottaa huomioon, kuin tehdään muutoksia etuuspuolella."
"Nyt luodaan ne periaatteet, mitä osuutta kukin rahoittaja hoitaa. Silloin joudutaan sitouttamaan maksajataho menoihin aivan eri tavalla kuin tähän saakka, kun valtion piikki on ollut niin sanotusti auki."
Kelan rahoituksen nykytilasta pääjohtaja huokaa, että se on "hallitsematon, jälkikäteen, ohi suunnitellun".
Viime vuodet Kelan rahoitus on roikkunut kasvavien takuusuoritusten varassa. Peräti viidennes sairausvakuutuksesta paikataan valtion budjetista myönnettynä takuusuorituksena.
Pelkästään suurimman menopotin eli lääkekorvausten määrä paisuu yli 10 prosenttia vuodessa. Jos mitään ei tehtäisi, takuusuoritus ylittäisikin miljardi euroa vuonna 2008.
Hätä on sellainen, että Kelan rahoitusuudistustarve kirjattiin viime keväänä ensi kertaa historiassa hallitusohjelmaan.
Sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen onkin Kelalle niin tärkeä asia, että pääjohtaja Huuhtanen varoo visusti hämmentämästä poliittisia ratkaisuja. Siksi korvausten vartija väistelee, kun häneltä kysyy omaa visioita.
Rahoituksen tulee olla selkeä, läpinäkyvä ja myös kannustava, että ymmärrettäisiin, miksi sosiaaliturvaa tarvitaan, hän vain linjaa.
Lisäksi pääjohtaja esittää yhden kainon toiveen. "Että maksuvalmius saataisiin varmistetuksi edes neljän viikon osalta." Puskurirahastoja Kelalla ei ole, joten miljardeja liikuttelevassa sairausvakuutuskassassa riittää nyt rahaa vain 2-3 viikon maksuja varten.
Mönkäreelle hattua
Maaliskuulla ratkennee se, miten useamman maksajatahon - valtion, työnantajien ja vakuutettujen - välinen tasapaino rakennetaan. Edessä on ratkaiseva vääntö myös siitä osuudesta, minkä valtio lupaa kantaa jatkossa.
Uudistusta kaavailevassa kolmikantatyöryhmässä valtio on tarjonnut toistaiseksi vain 10 prosenttia.
Myös Kela seisoo virallisesti valtion tarjouksen takana. Työnantajajärjestöt sen sijaan vaativat valtiolta yli 50 prosentin maksuosuutta.
"Jos ministeri laittaa koko arvovaltansa peliin, sillä täytyy olla joku merkitys", Huuhtanen sanoo terveys- ja sosiaaliministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) puuttumisesta asiaan. Ministeri on ehdottanut valtiolle 50 prosentin maksuosuutta.