Kansaneläkelaitoksen kulut ovat ensi vuonna arviolta 10,7 miljardia euroa. Kelan mukaan ensi vuoden taloussuunnitelma perustuu aikaisempaa suuremmalta osin valtion rahoitukseen. Valtion osuus Kelan menoista on ensi vuonna noin viisi miljardia euroa, minkä lisäksi valtiolta tarvitaan entistä enemmän paikkaavia takuusuorituksia.
Valtion takuusuoritus kasvaa vuorostaan noin 8,7 prosentilla 739 miljoonaan euroon. Ensi vuonna myös kansaneläkkeisiin tarvitaan valtiolta takuusuoritusta 102 miljoonaa euroa, tänä vuonna pärjättiin ilman. Sairausvakuutuksen kulujen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin kahdeksalla prosentilla 2,9 miljardiin euroon.
Sairausvakuutuksen ja kansaneläkkeiden menoja rahoitetaan suurelta osin vakuutusmaksuilla, joita kertyy 3,3 miljardia euroa. Lisäksi Kela saa miljardi euroa arvonlisäveron tuotosta.
Kelan rahoitusta pohtinut työryhmä esitti keväällä, että Kelan rahoitusta paikattaisiin nostamalla sairausvakuutusmaksu kaksinkertaiseksi, mikä taas korvattaisiin verotusta keventämällä. Esitys on herättänyt vastustusta mm. työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Uuteen rahoitusmalliin olisi tarkoitus siirtyä 2005.
Suoraan valtion kassasta rahoitetaan lapsilisät, asumistuet, opintotuet ja suurin osa työttömyysturvasta. Kuntoutuskulut maksetaan sairausvakuutusrahoista ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävien varojen enimmäismäärä määritellään lisäksi valtion talousarviossa.
Kunnat rahoittavat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, mihin kuluu arviolta 363 miljoonaa euroa.
Käsittelyä hajautetaan maakuntiin
Kela hajauttaa ensi vuonna hakemusten käsittelyä ja puhelinpalvelua pääkaupunkiseudulta ja Etelä-Suomesta Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomen toimistoihin. Tarkoitus on siirtää etuusratkaisuja ja puheluita noin 16 työntekijän vuosityöpanoksen verran. Lounais-Suomesta siirretään noin seitsemän henkilön vuosityöpanos Itä- ja Länsi-Suomeen.
Sen lisäksi töitä tasataan viiden vakuutusalueen sisällä suurista kaupungeista pienempiin toimistoihin. Töitä tasaamalla parannetaan suurten paikkakuntien asiakkaiden palvelua ja turvataan toimistojen säilyminen siellä, missä asukkaita on vähemmän.
Kelan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2004-07 on päätetty kehittää puhelinpalvelumallia ja yhtenäisiä periaatteita asiakaspalvelulle. Ensi vuonna viimeisetkin Kelan toimistot siirtyvät käyttämään sähköistä asiakirjahallintaa. Sen myötä lisätään työn tasaamista ja työmenetelmien yhtenäistämistä. Myös sähköistä asiointia ja suorakorvauksen käyttöä lisätään.