Kansaneläkelaitos perii takaisin vuosi vuodelta yhä enemmän jo maksamiaan etuuksia. Viime vuoden lopulla Kelalla oli perittävää noin 128 000 kansalaiselta. Kaikkiaan laitos on tehnyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 202 000 takaisinperintäpäätöstä.
Virheellisesti maksetut etuudet paljastuvat nykyisin aiempaa herkemmin, sillä eläkkeitä ja lapsilisiä lukuunottamatta kaikki etuudet ovat yhtenäisessä atk-järjestelmässä.
Eniten takaisin karhutaan liikaa maksettua asumistukea. Yleensä syynä on se, että tieto tulojen kasvusta ei ole ehtinyt Kelaan ajoissa.
Kaikista perintäkirjeistä peräti 37 prosenttia koskee yleistä asumistukea, 30 prosenttia liikaa maksettua opintotukea ja 15 prosenttia työttömyysetuuksia.
Kotihoidon tuki on kuitenkin etuus, jota joudutaan perimään takaisin kaikkein eniten suhteessa tukea saaneiden määrään.
Kela tekee vuodessa noin 66 000 kotihoidontukipäätöstä, ja samana ajanjaksona tätä etuutta joudutaan karhuamaan takaisin 13 000:lta tukea saaneelta.
Viittä ratkaisua kohden tulee siis yksi takaisinperintäpäätös, kertoo Kelan sisäinen tarkastaja Matti Annola Kelan sanomissa.
Vanhempien tulot saattavat muuttua tiheäänkin esimerkiksi pätkätöiden vuoksi, eikä näistä muutoksista aina ilmoiteta ajoissa.
Myöskään lapsen hoitopaikan muutoksista ei kerrota ajoissa, ja 27 prosenttia kotihoidon tuen liikamaksuista johtuikin tästä syystä.
Annola murehtii takaisinperinnän Kelalle aiheuttamaa mittavaa työmäärää, joka haittaa jo normaalia etuuskäsittelyäkin.
Takaisinperintää ollaankin Annolan mukaan muuttamassa jonkin verran vuoden lopussa. Atk-järjestelmää kehitetään sellaiseksi, että karhukirjeet lähtisivät Kelasta velallisille automaattisesti. Näin voitaisiin karhuta myös vanhoja velkoja.
Asumistukea Kela joutui viime vuonna karhuamaan takaisin noin 100 miljoonaa markkaa (16,8 miljoonaa euroa). Sen karhuaminen onnistuu yleensä kuitenkin kohtuullisen helposti.
Vaikka summat nousevat usein suuriksi, on suurin osa saatu takaisin. Usein takaisinperintä voidaan ’kuitata’ uuden asumistukipäätöksen yhteydessä.
Kaikkein hankalinta on työttömyysetuuksien karhuaminen. Työttömillä ei yksinkertaisesti ole rahaa millä maksaa, joten perintä on äärimmäisen vaikeaa, sanoo Annola.
Liikaa maksettuja työttömyysturvaetuuksia oli viime vuodelta saamatta yli 153 miljoonaa markkaa (25,7 miljoonaa euroa).
Viime vuoden perittävästä summasta Kela on saanut takaisin vasta arviolta neljänneksen. Yli kahden vuoden takaisista liikamaksuista on saatu takaisin runsaat puolet.
Useimmiten työttömyysetuuksia ryhdytään karhuamaan takaisin, koska etuuden saajan työnhaku ei ole voimassa tai töihin menosta on ilmoitettu liian myöhään. Myös takautuva karenssi ja viranomaisten tiedon kulun viiveet johtavat toisinaan takaisinperintään.