Ylivieska Kela korvaa runsaan kolmanneksen yksityislääkäreiden palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidosta. "Ollaanko enää lain mukaisessa järjestelmässä?" epäilee johtaja Pekka Morri Kelasta. Hän huomauttaa lain lähtevän 60 prosentin korvaustasosta.
Jälkeenjääneisyys johtuu siitä, että Kela-korvausten perusteena olevia taksoja ei ole korotettu kustannuskehityksen mukaisesti.
Yksityisten palvelutuottajien etujärjestö Palvelutyönantajat (PT) on viime päivinä pitänyt meteliä korvausten jälkeenjäämisestä ja vaatii niiden nostamista.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd) on heittänyt julkisuuteen kysymyksen, voisiko Suomessa olla siinä määrin puhdas yksityinen sektori, että se toimisi ilman Kela-korvauksia. Tähän Mönkäreen puoluetoveri, SAK:n entinen sihteeri, pitkän linjan kelalainen Pekka Morri toteaa:
"Jos Kelan hoitama sairausvakuutusjärjestelmä lopetettaisiin, osa yksityisiä lääkäripalveluita käyttävästä 3,5 miljoonasta asiakkaasta menisi kuntien jonoihin, osa hankkisi yksityisvakuutuksen. Tällöin meillä olisi todella kaksijakoinen järjestelmä."'
Kelan kautta tapahtuvien korvausten kohtalo nousee esille lähiaikoina, jolloin tasavallassa on tarkoitus pohtia edellisen hallituksen lukkoon lyömän hoitotakuujärjestelmän toteuttamista 2005 alusta lukien. Kelan hoitamaan sairaanhoitokorvausjärjestelmään menee noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.
"Turhia tutkimuksia korvataan"
Entinen sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) ei näillä näkymin ole valmis heittämään Kela-korvausjärjestelmää roskakoriin, sillä hän näkee sen olemassaolossa merkittävän tasa-arvokysymyksen. Huomattava osa lääkäripalkkioista kun tulee naisten käynneistä gynekologin vastaanotolla.
Suomessa rekisteröidään noin 25 miljoonaa lääkärissä käyntiä vuodessa. Näistä Kelan korvaamia on 3,5 miljoonaa. Yli 80 prosenttia Kela-käynneistä tapahtuu erikoislääkäreiden vastaanotoille.
Soininvaaran mielestä koko Kela-korvausjärjestelmän logiikka pitäisi kuitenkin miettiä. "Korvaus on automaattisesti sama turhista ja tarpeellisista tutkimuksista. Julkisella puolella lääkäri katsoo, onko koe tarpeellinen. Yksityispuolella koe tehdään, kun maksaa. Jos yhteiskunta maksaa kovin suuren osan, niin se rahoittaa silloin täysin turhia toimenpiteitä."
Tässä suhteessa Soininvaara ei ole huolissaan, että Kela-korvaukset ovat terveydenhuollon jatkuvassa rahapulassa jääneet jälkeen. Tosin hän huomauttaa, etteivät kaikki korvaukset ole alle ohjeiden: työterveyshuollossa maksetaan 60 prosentin korvaus käyvästä hinnasta.
Kela on tehnyt useita esityksiä sosiaali- ja terveysministeriöille korvausten saattamisesta ajan tasalle. Viimeksi tätä esitettiin viime vuoden lopulla. Mutta ilman tuloksia. Morri näkee tässä päättäjien halun panostaa kansanterveysjärjestelmään ja yrityksen ajaa alas Kela-korvaussysteemiä.
"Jos tämä lopetettaisiin, julkinen sektori ei pystyisi vastaanottamaan potilaita. Puhumattakaan, että tämä on yhteiskunnalle edullinen järjestelmä", Morri sanoo. Hän perustelee tätä sillä, että potilaan omavastuuosuus julkisella puolella on 10 prosentin ja Kela-järjestelmässä yli 60 prosentin luokkaa.
"Järjestelmä on
tasa-arvoinen"
Morri ei näe ristiriitaa yhteiskunnan tukeman yksityisen ja julkisen terveydenhuollon intressien välillä, vaan vakuutusmuotoinen Kela-järjestelmä tukee ja täydentää julkista järjestelmää. Kela-järjestelmää Morri kehuu "aika tasa-arvoiseksi".
Systeemin tasa-arvoisuus paljastuu Morrin mukaan tarkasteltaessa, mistä tuloluokista tulee rahoitus ja miten erikoislääkäreiden, kuten gynekologien, palveluiden käyttö jakaantuu. "Käyttäjistä kaksi kymmenestä kuuluu alimpaan tuloviidennekseen, viisi keskituloisiin ja kolme ylimpään."
Morri pitää Kelan korvausjärjestelmää myös alueellisesti tasa-arvoisena. Vakuutusmaksut peritään sieltä, missä on työtä. Tosin hän myöntää, että palveluitakin on tarjolla pääasiassa suurissa asutuskeskuksissa. "Haja-asetusalueiden asukkaat käyttävät niitä kuitenkin suhteessa jopa enemmän maksettuihin vakuutusmaksuihin nähden kuin pääkaupunkiseudun asukkaat."