Helsinki
Nyt on alkanut jo kolmas vuosi, kun valtio maksaa koko kansan käyttämälle Kelalle takuusuorituksia ennakoiden, etupainotteisesti.
Oikeastaan valtion takuusuoritukset on lain mukaan tarkoitettu vain yllättäviin poikkeustapauksiin, kuten suhdannehäiriöihin.
Nuorallatanssi syö voimavaroja
Kelassa niistä on kuitenkin muodostunut pelastusrengas, jonka valtio heittää tietoisesti jo etukäteen.
Ensin takuusuorituksia maksettiin kuukausittain ja Kela oli yhtenään maksuvalmiuskriisissä. Se vippasi rahaa alkukuukaudesta.
Nykyään Kelalle on sentään luvattu kolmasosa puuttuvista rahoista etukäteen, joten se pystyy pitämään maksuvalmiuden loppuvuoteen asti, Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen lupaa: "Kireänä, kahden kolmen viikon mittaisena."
Elämä kädestä suuhun vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua ja organisointia. Etuuksien toimeenpano viekin Huuhtasen mukaan tarpeettomasti talousosaston valmiusresursseja.
Jarruja etenkin lääkekorvauksiin
Tosiasiassa siirtojen suunta kääntyi Kelassa jo vuonna 1997. Siihen asti sairausvakuutuksista siirrettiin rahoja kansaneläkkeisiin. Nykyään kansaneläkerahastosta lainataan rutkasti sairausvakuutusrahastolle.
Viime vuonna yksistään sairausvakuutusrahastossa ammotti 650 miljoonan euron vaje. Ja korvaukset nousevat koko ajan.
Helpotusta ei ole näkyvissä, pelkästään lääkekustannukset ovat nousseet viime vuodet yli kymmenen prosentin vuosivauhtia.
"Kelan korvauksiin halutaan ilmiselvästi jarruja."
Säästötavoitetta Huuhtanen ei tosin lähde lääkekustannusten osalta naulaamaan. "Mutta yli kymmenen prosentin kasvu on liian suuri."
Sekin, että potilaita hoidetaan avohoidossa, nostaa Kelan lääkekuluja. Se kun korvaa vain avohoitokuluja.
Rinnakkaislääkkeistä hallitus on odottanut 15 miljoonan euron vähennyshyötyä.
"Kelassa on laskettu, että summa olisi suurempi, 45 miljoonaa euroa", Huuhtanen kuvaa ideaalitilannetta.
Siis jos jokaikinen lääke korvattaisiin halvemmalla: "Onhan sillä merkitystä, mutta ei tämä ratkaise tietysti millään lailla asiaa yksinään."
Kasoittain lääkkeitä käyttämättä
Selvitystyö sairausvakuutuskustannusten supistamiseksi on juuri lausuntokierroksella.
Kelan oma karkea linjaus on jatkoa varten on ollut se, että uudistettaisiin lääkkeiden korvausryhmiä ja selkeytettäisiin järjestelmää.
Samalla osa lääkkeistä poistuisi korvattavien listalta.
Mutta muitakin keinoja on. Yksi niistä olisi tietysti myös nostaa omavastuuosuuksia: "Se on huono asiakkaan kannalta."
Toinen keino taas olisi muuttaa lääkemääräämiskäytäntöjä. "Ehkä luotaisiin myös parempia seurantarekisterejä potilasasiakirjoihin." Niin että lääkkeitä ei esimerkiksi määrättäisi usealta taholta päällekkäin.
Lääkkeitä jää kasapäin käyttämättä, pääjohtaja Jorma Huuhtanen tietää. Kelalla on siitä tietoa: "Mutta me olemme häntäpäässä. Asia on jo ohi tehdä ehkäisevästi mitään."