Suomessa asuu onnellinen kansa. Maailman onnellisin heti tanskalaisten jälkeen, jos YK:n tuoretta tutkimusta on uskominen.
Edes ruotsalaiset, nuo kansankodin hannuhanhet, eivät yllä suomalaisten lukemiin. Hienoa! Ei siis ruotsalaisten piirua huonompi sijoitus, vaan se, että täällä osataan olla tyytyväisiä elämään.
Onnellisuutta mitattiin ihmisten elämäntyylillä. Tärkeänä pidettiin, että maassa ei ole korruptiota ja sosiaalinen tukiverkosto toimii.
Suomi on pitkään ollut yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Vaikka tuota asemaa on viime vuosina ravisteltu kehittyvillä maakunnilla ja lautakasoilla, on Suomi Transparency Internationalin uusimmalla listalla maailman toiseksi vähiten korruptoitunut, yhdessä Tanskan kanssa.
Onnettomimmaksi elämänsä kokevat Togon ja Sierra Leonen asukkaat. Ei ihme, sillä kummassakin maassa olot ovat olleet pitkään epävakaat. Myös korruptio rehottaa käsittämättömissä mittasuhteissa.
Suomen sijoitusta onnellisuustikkailla pyyläsivät myös poliittinen riippumattomuus, vakaa perhe-elämä, työpaikka, terveys ja ihmisten yleinen käytös. Mielenterveys oli suurin onnellisuuteen vaikuttava asia jokaisessa maassa.
Mutta mitä se onnellisuus on? Miksi joku kokee olevansa onnellinen, vaikka hänellä näyttää menevän huonosti, ja miksi joku narisee aina, vaikka hänellä on kaikki, mitä kuvitella saattaa?
Yhden vastauksen antaa onnellisuustutkimus, jonka mukaan jopa 40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta on hänestä itsestään kiinni.
Onnellisuus määritellään hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pitää elämäänsä mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa muiden elämää.
Onnellisuus on siis taito, ei ulkoa tuleva, annettu asia tai tekijä. Onnellisuutta voi harjoitella ja oppia: kun oikein treenaa, saa palkaksi entistä onnellisemman elämän.
Suomalaiset 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaiset jakaantuvat onnellisiin menestyjiin ja passiivisiin tyytymättömiin. Onnellisuus näyttää olevan sidonnainen liikuntaan ja ruokavalion terveellisyyteen, ei tulo- ja koulutustasoon.
Tämä on huomionarvoinen asia, sillä usein törmää pohdintaan, että olisinko onnellisempi, jos olisin rikkaampi? Ehkä, mutta todennäköisesti et. Mahdollisuudet lisääntyisivät, mutta toisivatko ne tyytyväisyyttä, sisäistä rauhaa ja aitoa rakkautta. En usko.
Liikunnan merkitys onnellisuudessa on ainakin paljon liikkuvalle ihmiselle itsestäänselvä asia. Paha mieli ja stressi valuu hikenä jumppasalin lattialle. Vireystaso kohoaa ja illalla taas uni tulee helpommin.
Suomalaiset 2011 -tutkimuksen mukaan vähintään kolme kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavista valtaosa kokee terveytensä hyväksi He ovat myös onnellisia ja tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa.
Onnelliset kuntoliikkujat kokevat työssään enemmän arvostusta ja ovat tyytyväisempiä ajankäyttöönsä kuin ne, jotka harrastavat liikuntaa alle kerran viikossa.
Yksi maalaisjärjellä ajateltu onnellisuuteen vaikuttava tekijä on kyky olla rehellinen itselleen. Kyky päästää irti ja iloita siitä, mitä on ja mitä tulee olemaan, sen sijaan että roikkuu menneessä surren sitä, mitä menetti tai mitä ei ole.
Myös asuinpaikalla voi olla merkitystä tyytyväisyyteen. Oulussa asiat ovat melko hyvin, sillä Oulu on rankattu Suomen viidenneksi parhaimmaksi asuinpaikaksi Taloustutkimuksen selvityksessä.
Mutta jos haluaa maailman toiseksi onnellisimpana ihmisenä maksimoida onnellisuuden, kannattaa muuttaa Tampereelle. Se on tutkitusti Suomen paras paikka asua.