Keksit hei­lu­vat ja laulu raikaa

Meri-Oulun ensi kesän vetonaula on Teuvo Pakkalan klassikkonäytelmä Tukkijoella. Ohjaaja Mikko Kivinen haluaa tehdä siitä nuorekkaan version ja puhdistaa ennakko-odotusten pölyistä.

Tukkijoki on vielä jäässä. Ensi kesän Tukkijoella-tuotantoa valmistelevat va. tuottaja Anna-Kaisa Järvi (vas.), puvustaja Kaisa Kemikoski, lavastaja Markus R. Packalén, ohjaaja Mikko Kivinen ja Meri Oulun Kulttuuri ry:n toiminnanjohtaja Markus Lumme.
Tukkijoki on vielä jäässä. Ensi kesän Tukkijoella-tuotantoa valmistelevat va. tuottaja Anna-Kaisa Järvi (vas.), puvustaja Kaisa Kemikoski, lavastaja Markus R. Packalén, ohjaaja Mikko Kivinen ja Meri Oulun Kulttuuri ry:n toiminnanjohtaja Markus Lumme.
Kuva: Tapio Maikkola

Meri-Oulun ensi kesän vetonaula on Teuvo Pakkalan klassikkonäytelmä Tukkijoella. Ohjaaja Mikko Kivinen haluaa tehdä siitä nuorekkaan version ja puhdistaa ennakko-odotusten pölyistä.

Pakkala kirjoitti näytelmänsä 1899 Helsingissä asuessaan.

"Täytyy saada tähän yli sata vuotta vanhaan näytelmään nykypäivään sopiva vire, mikä ei tarkoita sitä, että tätä siirrettäisiin minnekään. Missään tapauksessa sitä ei tuoda nykyaikaan eikä siitä tehdä mitään vitsikimaraa", totesi Kivinen maanantaina Oulussa.

Hän kävi tutustumassa lumen peittämään kesäteatteriin Toppilan Möljällä yhdessä lavastaja Markus R. Packalénin ja puvustaja Kaisa Kemikosken kanssa.

Kivinen pitää kiinni tukkilaisperinteessä. Esitykseen on tulossa avustajiksi aitoja tukkilaisia Iistä ja Yli-Iistä. Toppilansalmessa sestotaan ensi kesänä muutenkin kuin tukkilaiskisoissa.

"Tekstiä pitää käsitellä lempeällä rakkaudella. Pyrimme tietynlaiseen tyylittelyyn ilman että siitä tulee parodiaa. Se on se vaikeus."

Kivinen sanoo lähtevänsä enemmän laulunsekaisen huvinäytelmän puolelle kuin kansannäytelmään.



Iskelmän pilviunelmaa


Sovittaja-ohjaaja tavoittelee Tukkijokeen Suomi-Filmin tyylistä lähestymistapaa.

"Kuvittelemme, mitä Toivo Särkkä olisi ajatellut, millä tätä vanhaa tukkilaistarinaa myytäisiin. Tyyli syntyy musiikin käytöstä, puvustuksesta, lavastuksesta ja tietysti myöskin näyttelemisestä", Kivinen valaisee.

Luvassa on 1950-luvun jazzia ja nelihenkinen bändi. Mukaan ladataan iskelmämaailman pilviunelmaa. Yleisölle tarjotaan siirtymä arjesta. Koreografiksi on valittu Marko Keränen. Parhaimmillaan lavalla on yli 30 henkeä.

"Näytelmässä on muutamia biisejä, joiden on oltava mukana, niin kuin Tukkipoika se lautallansa. Mutta kyllä siellä saattaa kajahtaa myös Sinun silmiesi tähden."

Kivinen sanoo suoraan, että Pakkalan teksti on aika naiivi: pahat ovat pahoja ja hyvät hyviä. Hänen mukaansa ei kannata edes kuvitella, että nykypäivän katsoja voisi ihan suoraan samastua roolihahmoihin.

"Maailma oli silloin aivan erilainen. Kunnioitamme perinteitä, mutta tyylilajimme on pikkasen kohotettu. Pyrimme koko ajan pois siitä, mikä on ensimmäinen mielikuva Tukkijoesta ja mieslaulusta."

Kivinen on vieraillut Oulussa ohjaajana kerran aikaisemmin. Hän ohjasi kaupunginteatterille Agapetuksen Syntipukin osaksi Vänmannin valintaa keväällä 2002.

Ilmoita asiavirheestä